Sosiaaliturvaa on tällä hallituskaudella uudistettu laajasti työhön kannustavaksi ja myös valtiontalouden säästöjä tavoitellen. Samalla on tärkeää varmistaa, että sosiaaliturvajärjestelmä toimii tehokkaasti.
Keskustelua sosiaaliturvan väärinkäytöksistä on käyty julkisuudessa ja lehtien palstoilla vuosikymmenten ajan. Erityinen kiitos keskustelun ylläpitämisestä kuuluu edustaja Ben Zyskowiczille (kok.), joka on peräänkuuluttanut väärinkäytösten ehkäisemistä Kelan ja muiden viranomaisten välistä tiedonvaihtoa parantamalla jo ainakin 1990-luvulta asti.
Nyt ongelmaan viimein puututaan tehokkain, lainsäädännöllisin toimin. Hallituksen esitys lähti lausuntokierrokselle joulukuussa, ja esitystä voisi kutsua hyvällä syyllä Lex Zyskowicziksi.
Uutisotsikoihin nousee säännöllisesti tapauksia, joissa Kelan tukia ja korvauksia on huijattu tuhansien, jopa kymmenien tuhansien eurojen edestä.
Väärinkäytöstilanteet liittyvät esimerkiksi tilitietojen väärentämiseen tai piilottamiseen, väärien osoitetietojen antamiseen tukien saamiseksi, laskujen väärentämiseen tai Kela-taksien toistuvaan väärinkäyttöön ilman todellista, sairaudesta johtuvaa tarvetta.
Viime vuonna tutkintapyyntöön johtaneiden sosiaalietuuksien väärinkäytösten arvo oli noin 4,3 miljoonaa euroa. Tämä luku käsittää siis vain viranomaisten tietoon tulleet väärinkäytösepäilyt. Todellinen summa on luultavasti paljon korkeampi.
Lisäksi virheellisiä maksuja perittiin takaisin noin 110 miljoonaa euroa. Jokainen väärinkäytös ja virheellinen maksu kuormittaa viranomaisia, lisää kustannuksia ja heikentää kansalaisten luottamusta järjestelmän oikeudenmukaisuuteen.
Ruotsalaiset ministerikollegani varoittavat meitä suomalaisia usein siitä, mihin sosiaaliturvan väärinkäyttö voi pahimmillaan johtaa, ja kannustavat väärinkäytön torjuntaan. Ruotsissa merkittäväksi ongelmaksi muodostuneen sosiaaliturvan väärinkäytön on havaittu kytkeytyvän jopa järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Suomessa sosiaaliturva on rakennettu turvaamaan heikoimmassa asemassa olevia. Jotta verovaroin järjestetty turvaverkko nauttisi jatkossakin veronmaksajien ja kansalaisten luottamusta, on välttämätöntä puuttua sosiaaliturvan väärinkäytöksiin.
Viime kevään puoliväliriihessä hallitus päätti osana sopeutuskokonaisuutta etsiä viiden miljoonan euron säästöt lisäämällä Kelan tiedonsaantioikeuksia, jotta väärinkäytöksiä voidaan ennaltaehkäistä tehokkaammin.
Lausuntokierrokselle lähti esitys, joka korjaa tehokkaasti sosiaaliturvajärjestelmän valuvikoja ja torjuu väärinkäyttöön liittyvää piilorikollisuutta. Samalla se vahvistaa tuenhakijan tietosuojaa ja turvaa rehellisen kansalaisen oikeuksia.
Kehitettävää on löytynyt yllättävistäkin paikoista. Esimerkiksi Kela-taksien väärinkäyttö tuli syksyn aikana ilmi sattumalta kansalaisten yhteydenotoista. Asiaa selvitettiin ja todettiin, että Kela-taksien väärinkäytökset ovat tilastojen mukaan lisääntyneet selvästi. Toistuvasti Kela-takseja väärinkäyttävien pieni joukko aiheuttaa jopa kahden miljoonan euron kustannukset veronmaksajille.
Tällä hetkellä esitettyjen toimien arvioidaan vahvistavan julkista taloutta lähes 10 miljoonalla eurolla vuoden 2028 tasossa. Summa voi hyvin olla lopulta suurempikin.
Kattavan sosiaaliturvan tarjoavassa hyvinvointiyhteiskunnassa on välttämätöntä huolehtia siitä, ettei veronmaksajien rahoittamaa turvaverkkoa käytetä vilpillisesti oman edun tavoitteluun.
