Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä suurenee. Määrä on 28,94 e/pv (27,86 e/pv vuonna 2019).
Lapsilisän määrä neljännestä ja sitä seuraavasta lapsesta suurenee 10 e/kk. Myös yksinhuoltajakorotus nousee, uusi määrä on 63,30 e/kk (53,30 e/kk vuonna 2019).
Kansaneläkeindeksiin sidottujen lastenhoidon tukien euromäärät suurenevat 1,0 prosenttia.
Elatustukeen korotus
Täyden elatustuen määrä suurenee ja on 167,01 e/kk (158,74 e/kk vuonna 2019).
Elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuvat. Elatusvelvollinen voi saada jatkossa maksuvapautuksen, jos hänen tulonsa ovat enintään 1[nbsp]128,57 e/kk. Tulorajaa korotetaan jokaisesta alaikäisestä lapsesta 282,14 e/kk.
Tulorajaa eivät kuitenkaan korota ne lapset, joille on myönnetty elatustuki. Vuoden 2019 määrät olivat 1[nbsp]120,00 e/kk ja 280,00 e/kk.
Kela ei maksa elatustukea, jos lapsi voi elättää itsensä omilla tuloillaan. Lapsen ansio- ja pääomatulojen rajat nousevat ja ovat ensi vuonna 790,00 e/kk, kun lapsi asuu kotona, ja 1[nbsp]128,57 e/kk, kun hän asuu itsenäisesti. Vuonna 2019 rajat olivat 784,00 e/kk ja 1[nbsp]120,00 e/kk.
Vanhempainpäivärahat määräytyvät vuositulon perusteella
Vuoden 2020 alusta vanhempainpäivärahat määräytyvät vuositulon perusteella. Vuositulo lasketaan siltä 12 kalenterikuukauden tarkastelujaksolta, joka edeltää päivärahaoikeuden alkamista edeltävää kuukautta.
Tarkastelujakson ja päivärahan alkamisajankohdan väliin jää siis yksi kuukausi. Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa oikeus päivärahaan alkaa tammikuussa 2020. Tällöin vuositulo lasketaan ajalta 1.1.2019–31.12.2019.
Vuosituloon lasketaan palkkatulot, vakuutuspalkka, YEL- ja MYEL-työtulo, tietyt ansionmenetyskorvaukset sekä tietyt etuudet kuten työttömyysetuus, sairauspäiväraha ja opintoraha. Vuositulo voi koostua useammasta eri tulosta, kuten palkasta ja etuudesta. Kela saa yleensä tarvittavat tiedot tulorekisteristä ja vakuutuslaitoksista.
Vanhempainpäiväraha voi muutoksen jälkeenkin määräytyä edellisen vanhempainpäivärahan perusteena olleen tulon perusteella, jos uuden lapsen laskettu aika on ennen kuin edellinen lapsi on täyttänyt kolme vuotta.
Tietyissä tilanteissa päivärahan määräytymistä voi hakea 12 kalenterikuukauden tarkastelujakson viimeisen 3 kuukauden tulojen perusteella. Tällainen tilanne voi olla, jos tarkastelujakson aikana on esimerkiksi suorittanut ammatillisen perustutkinnon tai korkeakoulututkinnon tai ollut hoitovapaalla.
Lisäksi edellytetään, että 3 kuukauden tulot kerrottuna neljällä ovat vähintään 20 prosenttia suuremmat kuin 12 kuukauden tarkastelujakson perusteella määräytyvä vuositulo.
Jos tuloja ei 12 kuukauden tarkastelujakson aikana ole tai ne ovat hyvin pienet, päiväraha on vähintään vähimmäismääräinen (28,94 e/pv vuonna 2020).
Aktiivimallista luovutaan
Aktiivimallista luovutaan ensi vuoden alussa. Kela ja työttömyyskassat eivät enää seuraa työttömän aktiivisuutta eivätkä vähennä työttömyysetuutta. Etuus palautuu automaattisesti normaalille tasolle 1.1.2020 alkaen, jos sitä on aiemmin alennettu aktiivimallin perusteella.
Aktiivimalli vaikuttaa kuitenkin vielä niihin työttömyysetuuksiin, jotka ovat kertyneet vuoden 2019 puolella, mutta joiden maksupäivä on vuonna 2020.
Työttömyysetuuksiin korotuksia
Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä suurenee 33,66 euroon päivässä (32,40 e/pv vuonna 2019).
Myös työttömyysetuuden korotusosa ja lapsikorotukset suurenevat. Työttömyysetuuden korotusosa on 4,79 e/pv.
Lapsikorotukset ovat yhdestä lapsesta 5,28 e/pv, kahdesta lapsesta yhteensä 7,76 e/pv ja vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 10,00 e/pv.
Työttömyyspäivärahan lisäpäiväoikeuden alaikäraja nousee vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä 61 vuodesta 62 vuoteen. Lisäpäiväoikeus tarkoittaa, että peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa voidaan maksaa normaalin enimmäisajan jälkeen eläkeikään asti eli työtön voi päästä ns. eläkeputkeen.
Muutos tulee voimaan 1.1.2020. Käytännössä se alkaa vaikuttaa vasta vuonna 2022, jolloin vuonna 1961 syntyneet täyttävät 61 vuotta.
Yleisen asumistuen enimmäisasumismenot suurenevat hieman
Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja tarkistetaan elinkustannusindeksin mukaan. Se tarkoittaa sitä, että asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat hieman vuoden 2020 alussa. Uudet asumistuen enimmäisasumismenot otetaan käyttöön 1.1.2020 alkaen tehtävissä tarkistuksissa ja uusissa myönnöissä.
Kansaneläkeindeksin tarkistuksen takia asumistuen perusomavastuu pienenee hieman. Hakijan täysimääräiseen asumistukeen oikeuttavat tulot voivat siis olla hieman suuremmat kuin vuonna 2019.
Perusomavastuuta ei ole vuonna 2020 lainkaan, jos ruokakunnan tulot ovat enintään 603 e/kk lisättynä sadalla eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa aikuista ja 223 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa lasta kohden.
Toimeentulotuen perusosa suurenee
Toimeentulotuen perusosa suurenee hieman ensi vuonna. Vuonna 2019 perusosan määrä yksin asuvalla henkilöllä on ollut 497,29 e/kk. Vuoden 2020 alusta alkaen se on 502,21 e/kk.
Yksinhuoltajien perusosan määrää korotetaan erikseen. Vuonna 2019 yksinhuoltajan perusosan määrä on ollut 547,02 e/kk (yksin asuvan perusosa +10 %). Vuonna 2020 se on 572,52 e/kk (yksin asuvan perusosa +14 %).
Korotuksia eläkkeisiin
Täysimääräinen kansaneläke on yksin asuvalle 662,86 e/kk ja parisuhteessa elävälle 591,79 e/kk (628,85 e/kk ja 557,79 e/kk vuonna 2019).
Takuueläkkeen täysi määrä ja täysimääräinen eläketuki ovat 834,52 e/kk (784,52 e/kk vuonna 2019).
Lesken alkueläke on 327,54 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 102,00 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 60,27 e/kk.
Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 22,15 e/kk.
Rintamalisän määrä on ensi vuonna 50,68 e/kk ja ylimääräisen rintamalisän määrä on yksin asuvalle 257,19 e/kk ja parisuhteessa elävälle 225,21 e/kk.
Myös työkyvyttömyyseläkkeen ja takuueläkkeen lepäämäänjättämisen ansaintaraja nousee. Työkyvyttömyyseläkkeen ohella voi vuonna 2020 ansaita 834,52 e/kk ilman, että se vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen tai takuueläkkeen maksun jatkumiseen.
Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 1,4 prosenttia kaikissa kolmessa kuntaryhmässä. Asumismenojen enimmäismäärä on I kuntaryhmässä 8[nbsp]360 e/v, II kuntaryhmässä 7[nbsp]688 e/v ja III kuntaryhmässä 6[nbsp]745 e/v.
Omakotitalon kuukausittaisista kunnossapitokustannuksista huomioon otettava määrä suurenee 43,28 euroon (42,85 e/kk vuonna 2019). Lämmityskustannuksena huomioidaan asuinkunnan mukaan1,32–1,60 e/kk/neliömetri. Huomioon otettavat vesikustannukset pysyvät ennallaan. Korotukset otetaan huomioon seuraavassa eläkkeensaajan asumistuen tarkistuksessa.
Eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuun rajat ja prosenttiosuus muuttuvat myös vuoden vaihteessa. Lisäomavastuu on 1.1.2020 alkaen 41,3 prosenttia siitä tulojen osasta, joka ylittää tulorajan.
Lisäomavastuun tulorajat vuonna 2020 ovat yksin asuva 9[nbsp]300 e/vuosi, avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva, jonka puolisolla ei ole oikeutta asumistukeen, 13[nbsp]341 e/vuosi sekä avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva, jonka puolisolla on oikeus asumistukeen, 15[nbsp]184 e/vuosi.