Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan sosiaaliturvauudistus otti suuria askeleita eteenpäin, kun eduskunta hyväksyi taannoin uuden yleistuen sekä hallituksen esityksen toimeentulotuen kokonaisuudistukseksi.
– Hallituksen tavoitteena on työhön kannustava, pohjoismainen sosiaaliturva, Grahn-Laasonen kiteyttää ministeriön sivuilla julkaistussa kolumnissa.
Sosiaaliturvaa uudistetaan ministerin mukaan nykyistä yksinkertaisemmaksi ja kannustavammaksi.
Uusi yleistuki otetaan käyttöön toukokuussa, jolloin se korvaa Kelan nykyiset työttömyystuet eli työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. Myöhemmin yleistukea on tarkoitus laajentaa niin, että se korvaisi myös muita tukia.
Ministeri kertoo, että Kela valmistelee niin sanottua yhden hakemuksen mallia, jossa asiakas voisi hakea yleistuen ja asumistuen samalla hakemuksella.
– Ei enää monimutkaista etuusviidakkoa, vaan yksi selkeä tuki työttömyyden varalle.
Toimeentulotuen kokonaisuudistuksella selkiytetään toimeentulotuen luonnetta viimesijaisena ja väliaikaisena tukimuotona.
– Tuen saajien velvoitteita hakea kokoaikatöitä ja ensisijaisia etuuksia vahvistetaan, Grahn-Laasonen kertoo.
Uudistuksessa kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta nostetaan viidestäkymmenestä prosentista sataan prosenttiin. Tällä yritetään ehkäistä varsinkin nuorten syrjäytymistä.
– Tämä kannustaa kuntia keskittymään erityisesti nuorten työllistymispalveluihin ja lyhentämään nuorten työttömyysjaksoja. Samaan aikaan hallitus on tuomassa työvälineeksi uutta nuorten työllistämisseteliä, Grahn-Laasonen kirjoittaa.
Ministeri muistuttaa, että Suomessa turvaverkon taso on yhä EU:n ylempää keskitasoa.
Sosiaaliturvan uudistaminen ei Grahn-Laasosen mukaan pääty tähän.
– Sosiaaliturva on monimutkainen kokonaisuus ja sen uudistaminen tulee tehdä vaiheittain. Vaiheittainen työskentely edellyttää parlamentaarista yhteistyötä yli vaalikausien. Väestörakenteen muutos ja julkinen talous edellyttävät sosiaaliturvan kehittämistä myös seuraavilla hallituskausilla, hän kertoo.
Sosiaaliturvaa ministerin mukaan muutetaan siten, että jokaisen työikäisen ja työkykyisen tulee lähtökohtaisesti elättää itsensä työnteolla.
– Turvaverkot ovat olemassa elämän epävarmuustilanteita varten ja auttavat esimerkiksi nyt korkealla olevan työttömyyden aikana, Grahn-Laasonen kertoo.
Työllisyyttä ja uusien työpaikkojen syntyä hänen mukaansa vahvistetaan lukuisin työmarkkina- ja kasvu-uudistuksin.
– Työnteko on kestävin tapa vähentää köyhyyttä ja vahvistaa julkista taloutta.
