Sosiaalipsykologit toivovat poliitikoilta selkeitä kannanottoja pakolaiskeskustelussa

Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Laakso ja sosiaalipsykologian professorit Inga Jasinskaja-Lahti, Karmela Liebkind ja Anna-Maija Pirttilä-Backman Helsingin yliopistosta sekä Vilma Hänninen Itä-Suomen yliopistosta ja Johanna Ruusuvuori Tampereen yliopistosta ovat lähettäneet maanantaina avoimen kirjeen Suomen eduskunnalle ja pääministeri Juha Sipilälle (kesk.).

Kirjeessä käsitellään sosiaalipsykologisen tutkimustiedon pohjalta Suomeen tulevien pakolaisten tilannetta. Kirje kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

”Poliitikkojen ja mielipidejohtajien on annettava selviä vastauksia ja ratkaisuja epävarmuuden ja vihan vähentämiseksi. Suomelta tarvitaan myös selkeitä kannanottoja sotiin ja vainoihin turvapaikanhakijoiden kotimaissa. Suomeen tulevien turvapaikkahakemukset on käsiteltävä ripeästi.

Kaikilla ihmisillä on tarve kokea elävänsä oikeudenmukaisessa maailmassa, ja siksi syytämme helposti uhreja itseään, jos näemme heidän joutuvan jatkuvasti epäoikeudenmukaisuuden, syrjinnän ja väkivallan kohteeksi. Poliittisten päättäjien selvät vastaukset kysymyksiin ja kannanotot ongelmiin voivat vähentää uhrien syyttämistä ja lisätä myötätuntoa heitä kohtaan.

Pakolaiskeskustelun hajanaisuudesta yritetään hyötyä poliittisesti. Kauhukuvia lietsomalla lisätään suomalaisten kielteistä suhtautumista pakolaisiin. Kielteiset tunteet, torjunta, syrjintä ja väkivalta nousevat mielikuvasta, että toiset ottavat jotakin pois ”meiltä” tai uhkaavat keskeisiä arvojamme tai elämäntapaamme. Näiden mielikuvien vahvistamista pitää kaikin keinoin välttää.

Suomalaisten tutkimusten mukaan asenteet maahanmuuttoon ovat olleet kielteisimpiä niillä alueilla, joilla on ollut vähiten kokemusta maahanmuuttajista. Pakolaisten sijoittelussa eri puolille maata pitää siksi pyrkiä siihen, että suomalaiset näilläkin alueilla pääsevät kokemaan maahanmuuton tuottamia hyötyjä. Erityisesti pienet maaseutukunnat voivat kehittyä maahanmuuton avulla.

Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä maahanmuutto on eduksi kaikille osapuolille. Tutkijoiden mielestä tätä ei ole riittävästi pohdittu. Väestön ikäjakauma muuttuu paremmaksi ja nuorten ihmisten lukumäärän lisääntyminen turvaa eläkkeiden maksun. Siksi maahanmuuttajien kotouttamiseen on panostettava voimakkaasti: menestyminen tai epäonnistuminen heidän kotouttamisessaan vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen.

Ennakkoluulojen ilmaiseminen on saanut uusia muotoja. Vaikka ne eivät näkyisi avoimen vihamielisenä käyttäytymisenä, niitä näkyy syrjintänä työelämässä. Syrjintä estää maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja lisää ryhmien välisiä konflikteja. Konfliktien välttämiseksi on tärkeää, että maahanmuuttajat kotoutuvat ja että panostetaan valtaväestön ennakkoluulojen vähentämiseen ja syrjinnän ehkäisemiseen.

Lapset ja nuoret ovat avainasemassa tulevaisuuden ryhmien välisten suhteiden luomisessa. Peruskoulussa kohtaavat eri kulttuureista tulevat oppilaat, heidän vanhempansa, opettajat ja muu henkilökunta. Koululla on hyvät mahdollisuudet kehittää hyviä ryhmienvälisiä suhteita, sillä siellä opetellaan yhdessä sosiaalisia normeja ja vuorovaikutustaitoja. Koululla pitää olla riittävät resurssit suoriutua tärkeästä tehtävästään lasten ja nuorten kotouttamisessa.”