Näkemyserot palkankorotusten tasosta ovat huomattavan suuret. Hyvinvointiala HALI ry:n mukaan keskiviikkona keskityttiin kuitenkin osapuolten tekstimuutostavoitteisiin.
Työntekijäpuolella oli poikkeuksellisen suuri määrä muutostavoitteita, jotka lyhentäisivät työaikaa, lisäisivät palkallisia poissaoloetuuksia ja vähentäisivät työehtosopimuksen joustomahdollisuuksia.
– HALIssa nähdään päinvastoin, että palkankorotusvara tulee kohdentaa tehdyltä työajalta maksettuun palkkaan ja työehtosopimusta tulee kehittää tähän suuntaan, sanoo työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri.
Hänen mukaansa HALIssa on valmius jatkaa edellisen tes-kierroksen tapaan yleisen linjan puitteissa muita isompien palkankorotusten kohdentamista alimpiin peruspalkkoihin etenkin ammattitehtävissä, joissa kilpaillaan osaavasta työvoimasta. Tämä on tehokas tapa alan vähimmäispalkkatason nostoon.
Mänttäri muistuttaa, että sosiaalialalla pääosa rahoituksesta tulee yhteiskunnalta. Kuntien taloustilanne on jo nyt hyvin huono ja huononee entisestään väestön ikääntyessä ja valmisteltujen hoivahenkilöstön vähimmäismitoitusten nostojen tullessa voimaan.
– Sosiaalipalvelualan yritysten ja järjestöjen erityishaaste on lisäksi se, että alalla on ajauduttu tilanteeseen, jossa kunnat ostavat rahapulassaan sosiaalipalveluita yksityissektorilta selvästi alle omien tuotantokustannustensa. Alan taloudellinen liikkumavara on siten hyvin ahdas, Mänttäri toteaa.