Hallituksen ja opposition sopiman sote-uudistuksen valmistelua ohjaava puolueiden edustajista koostuva ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran tällä viikolla. Ohjausryhmän tehtävänä on laatia esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi ja esityksen olisi oltava valmis toukokuun loppuun mennessä. Lausuntokierros on suunniteltu kesäkuuksi.
Timo Kietäväinen totesi, että mikäli tarkoituksena on saada aikaan sote-malli, jossa kaikki keskeiset asiakysymykset olisi ratkaistu edes periaatetasolla ennen lausuntokierrosta, on aikataulu erittäin kireä.
– Vielä ei edes ole kunnolla määritelty, mitä järjestämisvastuu ja toteutusvastuu todellisuudessa merkitsevät. Samoin auki on se, onko uusilla viidellä sote-alueella omaa tuotantoa ja omaa henkilökuntaa vai onko sen roolina vain toimia tilaajana, sanoi Kietäväinen perjantaina Polvijärvellä.
– Emme myöskään tiedä mitä muutoksia omistussuhteisiin tarvitaan niiden kuntien tai kuntayhtymien omistuksessa olevien kiinteistöjen osalta, joissa tänä päivänä tarjotaan sosiaali- ja terveyspalveluja.
Kunnilla oltava selkeä rooli rahoituksessa
Sote-alueiden rahoituksen osalta on linjattu, että rahoitus tulee kunnilta ja perustuu painotettuun kapitaatioon.
– Tämä tarkoittanee sitä, että yksittäisen kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa kunnan väkiluvun lisäksi se, minkä ikäisiä kuntalaiset ovat ja se, kuinka sairaita he ovat. Miten painotus käytännössä toteutetaan, on auki, hän sanoi.
Kietäväinen totesi, että uusi maksuperuste muuttaa kuntien keskinäisiä suhteita merkittävästi nykytilanteeseen nähden.
– Selvää lienee, että valtionosuudet maksetaan jatkossakin peruskunnille, hän arvioi.
Kuntien kannalta keskeistä on se, miten kuntien maksuosuuden taso määritellään.
– Uudistuksen rahoituksesta päätettäessä on harkittava, onko järkevää antaa sote-alueille rajaton vapaus määrätä maksun tasosta vai rajoitetaanko kansallisella tasolla maksun määräytymisen liikkuma-alaa kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Kustannustehokkuuden varmistamiseksi järjestelmän rahoittajille, eli kunnille, on turvattava mahdollisuus vaikuttaa maksun määräytymiseen, sanoi Kietäväinen.
Puolueiden yhteisten sote-linjausten mukaan kunnat ovat jatkossakin mukana palvelujen tuottamisessa. Lähipalvelut, kuten terveyskeskukset, vanhusten kotipalvelut tai sosiaalihuollon palvelut säilyvät jatkossakin lähellä ihmistä.
Kietäväinen pitää muotoilua moniselitteisenä.
– Merkitseekö tämä sitä, että kunnilla, kuntayhtymillä tai vastuukunnilla voisi olla alueellaan väestövastuun luontoinen palvelujen tuotantovastuu. Voisivatko kunnat palveluja tuottaessaan käyttää kolmannen ja yksityisen sektorin palveluja tarkoituksenmukaisesti tuotannossa hyväkseen? Kansallisessa lainsäädännössä on selkeästi määriteltävä, että kunnat voivat tuottaa sote-palveluita ilman kilpailutusta, hän vaatii.
– Se, miten kunnille maksetaan palvelujen tuottamisesta, on myös määrittämättä, Kietäväinen huomautti.