Viime viikolla sosiaali- ja terveysministerinä aloittanut Pirkko Mattila (ps.) painottaa olevansa sitoutunut hallituksen yhteisiin sote-linjauksiin.
Perussuomalaiset on kannattanut valinnanvapausmalliksi sosiaali- ja terveyskeskusta, joka vastaisi laajasta palveluvalikoimasta. Samaan aikaan puolue on kuitenkin kertonut pitävänsä tärkeänä pienten ja keskisuurten yritysten säilymistä. Verkkouutiset kysyi toimittajia tavanneelta Mattilalta, eivätkö nämä tavoitteet ole keskenään ristiriidassa.
– Siinä, mitä perussuomalaiset ovat aiemmin linjanneet, minulla on henkilökohtaisesti myös se näkemys, että se (sote-keskus) olisi ehkä hallinnoltaan järkevin, Mattila sanoi.
Mattila arvelee, että moniulotteinen valinnanvapaus olisi vaikeammin hallinnoitavissa.
Hän totesi kuitenkin, että hänellä on kuntapäättäjänä hyviä kokemuksia pienistä yrityksistä palvelutuottajina esimerkiksi vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa.
– Ne ovat sulautuneet ihan hyvin palvelujärjestelmään. On ihan selvää, että tässä muuttuu rakenne tyystin. Henkilökohtaisesti ja puolueeni toivovat, että pk-sektoria vaalitaan, Mattila sanoi.
Valinnanvapauskeinoista etsitään plussia ja miinuksia
Hallitus päätti kesäkuussa, että valinnanvapautta voidaan toteuttaa neljällä eri keinolla, jotka ovat laajan palveluvalikoiman sote-keskus, suppean palveluvalikoiman sote-asema (tai omatiimi), palveluseteli ja henkilökohtainen budjetointi.
Mattila sanoi, ettei hänellä ole uutta sanottavaa valinnanvapauslinjauksista. Hän ei ottanut kantaa siihen, aiotaanko valinnanvapauskeinoista valikoida vielä joitakin tai miten keinoja käytännössä toteutetaan. Valinnanvapautta ja monikanavaista rahoitusta työstetään parhaillaan valmisteluryhmässä, jotta ministerit voisivat tehdä jatkolinjauksia.
– Neljää eri keinoa on lähdetty jatkotyöstämään. Virkamiehet yrittävät luoda vaihtoehtoja, joista etsitään plussia ja miinuksia, ja katsotaan, mitä voidaan viedä ministereille linjattavaksi mahdollisesti syksyn mittaan, osastopäällikkö Outi Antila sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi.
Sen jälkeen, kun ministerit ovat tehneet jatkolinjaukset, virkamiehet lähtevät valmistelemaan valinnanvapauslainsäädäntöä. Lakiluonnoksen pitäisi olla valmis marraskuussa.
Omatiimi-termi joutaa jo unholaan
Antila sanoi, että pienten ja keskisuurten yrittäjien mukaantulo mahdollistuu monellakin tavalla.
– He voivat ryhtyä rakentamaan erilaisia verkostoja. Kaikkia näitä mahdollisuuksia tutkitaan.
Antilan mukaan henkilökohtainen budjetti mahdollistaa sen, että henkilö voi koota itselleen tarvittavan palveluvalikoiman saamallaan budjetilla.
– Usein siinä on fysioterapeutteja, henkilökohtaisia avustajia, mitä nyt tarvitaankaan. Lähinnä se tulisi ehkä vammaispalveluihin ja vanhustenhuoltoon.
Suppean palveluvalikoiman sote-asema tai omatiimi voi Mattilan mukaan tarkoittaa esimerkiksi lääkäri–sairaanhoitaja-työparia tai hammaslääkäri–suuhygienisti-työparia.
Antilan mukaan omatiimi voi tarkoittaa myös esimerkiksi muutamia lääkäreitä, hammaslääkäriasemaa tai fysikaalisia hoitajia. Hänen mielestään Mats Brommelsin valinnanvapautta pohtineen työryhmän luomista termeistä, kuten omatiimi, pitäisi päästä eroon.
– Puhuttaisiin vain pienemmistä ja isommista toimijoista, joita voi siis julkinen tai yksityinen taho omistaa tai järjestö, ja niistä muodostuisi toimiva kenttä.
Antilan mukaan ministeritasolla ei ole tehty linjausta siitä, että valinnanvapaus rajattaisiin vain perusterveydenhuoltoon. Mattila arveli, että se on aikataulukysymys. Kesäkuussa linjattiin, että valinnanvapaus koskee soveltuvin osin myös erikoissairaanhoitoa, kuten kaihileikkauksia, polventähystyksiä ja lonkkaleikkauksia.