Arto Selkälän väitöstutkimus osoittaa, että kunnallisella sosiaali- ja terveysalalla toteutetaan kasvavassa määrin politiikkaa, joka korostaa kansalaisvastuuta tukien kustannuksella. Toisin kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää, tukien kaventaminen on vain osittain yhteydessä kuntien heikentyneisiin taloudellisiin resursseihin.
– Suomessa on joukko hyvin sosiaalipalvelunsa turvaamaan kykeneviä kuntia, joissa kansalaisvastuuta korostetaan tukimahdollisuuksien kustannuksella. Näitä kuntia on noin viidesosa kaikista kunnista, Selkälä kertoo.
Hänen mukaansa kuntien taloudellisen tilanteen heikentyessä kansalaisten oman vastuun korostaminen heikentää myös muiden väestöryhmien tukimahdollisuuksia.
– Tällaisissa kunnissa jopa lasten ja nuorten vastuu nousee niiden tukimahdollisuuksia suuremmaksi, Selkälä sanoo.
Sosiaali- ja terveysjohtajien asenteet heijastuvat palveluihin
Selkälän mukaan sosiaali- ja terveysjohtajien asenteilla on myös vaikutusta siihen, mille väestöryhmille palveluita suunnataan.
– Nämä asenteet heijastuvat tapaan, jolla eri asiakasryhmät kohdataan ja mitä heiltä edellytetään, hän sanoo.
Selkälän mukaan heikoimmassa asemassa olevilta kansanryhmiltä edellytettävä vastuu ja asetetut päämäärät ovat ristiriidassa heidän käytettävissä olevien keinojensa kanssa.
– Vaikeuksissa olevien väestöryhmien oman vastuun korostaminen tukimahdollisuuksien kustannuksella ei voi olla aikaa myöten vaikuttamatta näiden väestöryhmien itsetunnon ja valtautumisen edellytyksiin, hän sanoo.
Tämä vaikuttaa viime kädessä myös kansalaisten identiteetin rakentumiseen. Selkälän mukaan kansalaisten hallinta onkin moralisoitunut. Erityisen moraalidiskurssin kohteena ovat juuri päihdeongelmaiset, pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat.
– Yksi selitys on se, että nämä väestöryhmät ovat kokonaan tai osittain päällekkäisiä. Sosiaalipolitiikassa on usein osoitettu työttömyyden, mielenterveysongelmien ja päihdeongelmien kasautuvan samojen henkilöiden harteille, Selkälä toteaa.
YTM Arto Selkälän väitöskirja Kansalaisuuden hallinta suomalaisessa sosiaali- ja terveyspolitiikassa tarkastetaan Lapin yliopistossa perjantaina 3. toukokuuta.