Vain noin joka neljäs työllistyy avoimeen työpaikkaan. Etenkin piilotyöpaikat löytyvät usein verkostojen kautta. Peräti kuusi kymmenestä työikäisestä on vaihtanut ammattia tai alaa työuransa aikana. Heistä noin joka toinen on opiskellut uuden ammatin tai tutkinnon, ilmenee Sitran Työelämätutkimuksesta 2017.
– Työpaikan tai alan vaihto ei välttämättä vaadi uutta tutkintoa tai vuosien opintoja. Oman osaamisen päivittämiseen ja uudelleen suuntaamiseen tarvitaan paljon kevyempiäkin keinoja. Parhaimmillaan oppiminen on osa jokapäiväistä työtä, toteaa Sitran johtaja Timo Lindholm.
Opinnoista vauhtia uusiin urapolkuihin ovat hakeneet etenkin yli kymmenen vuotta työelämässä olleet tai useita työttömyysjaksoja kohdanneet henkilöt. Valtaosa on sitä mieltä, että opiskelu kannatti. Se antoi uuden pätevyyden, mahdollisti uuden oppimisen tai siirtymisen mielekkäämpään työhön.
Myös työelämän taitekohdat ovat melko yleisiä, sillä työttömyys on kohdannut uran varrella noin kahta kolmesta vastaajasta. Vajaalla puolella se on kestänyt korkeintaan puoli vuotta, mutta lähes neljäsosalla yli kaksi vuotta.
Kohtaantoa tehostamalla voidaan vähentää hakemustehtailua
Kyselyn aikaan helmikuussa työttömänä olleista vastaajista 85 prosenttia oli selaillut työnhakuun liittyviä palveluja ja kanavia ja 76 prosenttia laatinut myös työpaikkahakemuksia edellisten 12 kuukauden aikana.
Kolmasosa työttömistä arvioi käyttäneensä hakemusten laatimiseen yli viisi työpäivää. Myös työnsaantia edistävä verkostoituminen, ansioluettelon ylläpito, työhaastattelut ja soveltumisarviointeihin vievät työhakijoiden aikaa.
Hallitus on ehdottanut työttömille työnhakuun liittyviä lisävelvoitteita. Ehdotuksen mukaan työttömän pitäisi jatkossa hakea keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa, jotta hän olisi oikeutettu korvaukseen. Lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella.
– Olisi sekä yksilön että yhteiskunnan etu, jos työnhakuun käytettyä aikaa saataisiin lyhennettyä työn tarjonnan ja kysynnän kohtaantoa tehostamalla. Sitä varten tarvittaisiin laadukasta, avointa tietoa sekä työnhakijoista että työpaikoista, sanoo Sitran asiantuntija Perttu Jämsén.
Selvityksestä ilmenee, että noin neljä kymmenestä vastaajasta olisi valmis jakamaan omia työelämätietojaan avoimemmin, jos se parantaisi heidän asemaansa työmarkkinoilla.
Sosiaalinen media alihyödynnetty kanava
Työnhaussa kannattaa hyödyntää sekä perinteisiä että uusia kanavia, myös sosiaalista mediaa.
– Vain noin joka neljäs työllistyy avoimeksi ilmoitettuun työpaikkaan. Kaikkia muita reittejä uuteen työhön kannattaa siis hyödyntää. Varsinkin työelämän verkostojen rakentaminen maksaa vaivan, sillä etenkin ns. piilotyöpaikat löytyvät usein niiden kautta, Lindholm kertoo.
Sosiaalisen median kautta töitä on löytänyt joka kymmenes vastaaja. Joukossa on etenkin nuoria, opiskelijoita ja yksinyrittäjiä. Noin viisi prosenttia kertoo, että heidät on löydetty sosiaalisen median kautta johonkin tehtävään.
Vaikka monen työntekijän ja työnhakijan laajin verkosto on tänä päivänä sosiaalisen median kanavissa, verrattain harva – vain noin joka viides vastaaja – kertoo tai olisi halukas kertomaan niissä työnhaustaan.
– Tulos on yllättävä, kun ottaa huomioon kuinka paljon aikaa ihmiset viettävät sosiaalisen median kanavissa. Se että nuoret ovat löytäneet töitä näiden kanavien kautta, enteilee some-rekrytoinnin kasvua tulevina vuosina, Lindholm arvioi.
Suosituin some-kanava on Facebook, jota käyttää noin 70 prosenttia vastaajista. Työnhakuun ja työelämään tiiviimmin liittyvää LinkedIniä käyttää vajaa neljännes. LinkedInin käyttäjät kuitenkin päivittävät tietojaan jonkin verran useammin kuin Facebookin käyttäjät.
Sitran Työelämätutkimus 2017 toteutettiin yhteistyössä tutkimuslaitos IRO Research Oy:n kanssa. Kyselytutkimuksella selvitettiin suomalaisten työelämävalmiuksia ja näkemyksiä tulevaisuuden työelämästä. Sitä varten kerättiin alkuvuonna vastaukset noin 5 000 työikäiseltä suomalaiselta. Otosrakenne on suomalaisia edustava iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.