Henkivakuutusyhtiö Kalevan teettämästä kyselystä käy ilmi, että suurin osa suomalaisista pitää henkilökohtaisesta surusta kertomista somessa kiusallisena. Näin ajattelee 52 prosenttia vastaajista.
Lisäksi 15 prosenttia suomalaisista ei osaa sanoa, onko surusta kertominen somessa kiusallista vai ei. Vaikeimmaksi asian kokevat yli 60-vuotiaat ja miehet, joista näin ajattelee 60 prosenttia.
Suomalaisten mielipiteet jakautuvat kahtia, kun heidän on puhuttava kasvotusten omaisensa menettäneelle ihmiselle. Vaikeana surevalle puhumista pitää 46 prosenttia suomalaisista. Helppona asiaa pitää 42 prosenttia.
Surevan kohtaaminen muuttuu helpommaksi iän ja elämänkokemuksen myötä, sillä 18–29-vuotiasta surevalle puhumista pitää helppona noin joka neljäs ja yli 50-vuotiaista puolet. Naiset kokivat asian hiukan helpommaksi kuin miehet.
Kalevan johtaja Minna Mikkasen mukaan aivan oma kokonaisuutensa on kuolemaan varautumisesta keskusteleminen.
– Joka kolmas suomalainen kokee omaan kuolemaan varautumisesta puhumisen vaikeaksi. Vielä hankalammaksi asia muuttuu, kun pitäisi puhua läheisen kuolemaan varautumisesta. Sen kokee vaikeaksi lähes puolet eli 46 prosenttia suomalaisista. Tämä on ymmärrettävää, mutta on myös niin, että kuolemasta vaikeneminen hankaloittaa elämää, Mikkanen kertoo.
Moni aiemmin sopimattomaksi koettu somereaktio on nyt sopiva
Kyselyssä selvitettiin myös sitä, millaiset tavat ottaa osaa ovat somessa sopivia. Asian suhteen vallitsee edelleen paljon epätietoisuutta. Joka neljäs suomalainen ei osaa sanoa, millaisen reaktion hän valitsisi somessa osanottamiseen. Lisäksi joka viides ei reagoisi somessa näkemäänsä suru-uutiseen mitenkään.
Miehet jättävät naisia useammin kokonaan reagoimatta somessa olevaan ilmoitukseen tuttavan kuolemasta. Miehistä asian ohittaisi kokonaan noin joka neljäs ja naisista 14 prosenttia. Naisilla ja miehillä on myös jonkin verran erilaiset tavat ottaa somessa osaa.
Naiset osoittavat myötätuntoa mieluiten kommentilla, suruhymiöllä tai sydämillä. Miehetkin voivat kirjoittaa someen kommentin tai laittaa suruhymiön, joskin naisia harvemmin. Sydämien sijaan he käyttävät mieluummin RIP- eli Rest in Peace -ilmausta.
Myös sukupolvien välillä on eroja siinä, millaista reaktiota somessa pidetään luontevana. Alle 30-vuotiaista 12 prosenttia ajattelee, että osanoton voi ilmaista tykkäämällä tai peukuttamalla kuolemasta kertovaa ilmoitusta. Yli 60-vuotiaista näin ajattelee vain yksi prosentti.
Sydämiä yli 60-vuotiaista käyttäisi osanoton merkkinä vain yhdeksän prosenttia, kun 18–29-vuotiaista näin tekisi 25 prosenttia. Yli 60-vuotiaat myös kirjoittaisivat osaaottavan kommentin muita harvemmin.
Monella ei ole mielipidettä omasta kuolinilmoituksesta
Kuolinilmoituksen lehteen haluaa 37 prosenttia. Sosiaaliseen mediaan kuolintietoaan ei halua 69 prosenttia vastaajista. Vastaajista 16 prosenttia sanoo, että ilmoitus kuolemasta somessa käy.
Naiset ja miehet suhtautuvat kuolemasta tiedottamiseen suunnilleen samalla tavalla. Ikä sen sijaan vaikuttaa suhtautumiseen. Yli 60-vuotiaista lehti-ilmoituksen haluaa 45 prosenttia. Kielteisimmin kuolinilmoitukseen lehdessä suhtautuvat yllättäen 50–59-vuotiaat, joista vain 29 prosenttia pitää sitä tarpeellisena.
Sosiaaliseen mediaan tiedon kuolemastaan haluaisi liki joka neljäs 18–29-vuotiaista ja joka kymmenes yli 60-vuotiaista. Joka neljäs ei tiedä, haluaako asiasta kerrottavan lehdessä, ja 15 prosentilla ei ole kantaa siihen, kerrotaanko asiasta somessa.
YouGov Finland toteutti kyselytutkimuksen lokakuussa 2022 Henkivakuutusyhtiö Kalevan toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 2 011 yli 18-vuotiasta suomalaista. Naisia vastaajista oli 51 prosenttia ja miehiä 49 prosenttia. Kyseessä on edustava otos suomalaisesta aikuisväestöstä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan.