Viime puolivuotiskaudella Solidiumin tuotto kasvoi vahvasti, 24,8 prosentilla. Substanssiarvo nousi osakeomistusten arvonnousun myötä 981 miljoonalla eurolla 7,1 miljardiin euroon. Vahvimpia nousijoita olivat Outokumpu ja SSAB.
Taseen ja hallituksen viime syyskuussa vahvistaman uuden toimiohjeen perusteella yhtiöllä olisi valmiudet hankkia myös uusia omistuksia, mutta mahdolliset uudet omistuskohteet ovat Helsingin pörssissä vähissä.
– Solidiumin tehtävä ei ole sosialisoida Helsingin pörssiä ja lähtökohta ei ole se, että merkittävästi lisättäisiin omistuksia, toimitusjohtaja Kari Järvinen sanoi esitellessään Solidiumin puolivuotiskatsausta keskiviikkona Helsingissä.
Solidiumin tehtävänä on vahvistaa ja vakauttaa suomalaista omistajuutta ja toimia omistamiensa yhtiöiden ankkuriomistajina. Suuressa osassa suomalaisista pörssiyhtiöistä on kuitenkin jo olemassa oleva suomalainen ankkuriomistus.
– Pitää olla hyvin tarkka ja huolellinen siinä, missä yhtiöissä valtio on ylipäänsäkin mukana. Ei ole itseisarvo, että valtio olisi merkittävä omistaja pörssissä, Järvinen totesi.
Solidiumin rooli omistamissaan yhtiöissä tulee ennen kaikkea historiallisista syistä. Valtiolla on ollut Solidiumin omistamissa yhtiöissä keskeinen omistus jo aiemmin. Järvinen totesi, että jos Suomen valtio perustettaisiin nyt alusta lähtien, käytössä olevista valtion varoista tuskin 20 miljardia euroa käytettäisiin pörssiyhtiöiden osakkeiden hankkimiseen.
– Meillä on erittäin pitkä historia tässä ja meillä on myös tietty omistamisvaje Suomessa, Järvinen totesi.
Suomella ei ole riittävästi merkittäviä isoja instituutioita, jotka voisivat toimia pitkäjänteisinä omistajina. Eläkeyhtiöt ovat vähitellen muuttumassa nettomyyjiksi markkinoilla. Myös henkivakuutusyhtiöt ovat erityisesti sääntelystä johtuen joutuneet siirtämään sijoituksiaan korkopapereihin suomalaisista osakkeista. Suomalaisten merkittävien perheyhtiöiden omistukset ovat enimmäkseen kiinni yhdessä yhtiössä. Ne, jotka ovat pystyneet hajauttamaan omaisuuksiaan, ovat kansainvälisesti vertaillen harvassa. Ruotsin Investorin ja Industrivärldenin kaltaiset suuret yksityiset institutionaaliset investoijat puuttuvat Suomesta.
– Kaikkien keskeisten instituutioiden kyvykkyys olla pitkäaikaisia, merkittäviä omistajia suomalaisissa yhtiöissä on vähintäänkin haasteessa. Samanaikaisesti meillä ei ole syntynyt kansankapitalismia samalla tavalla kuin Ruotsissa. Jos tileillä olevasta rahasta 10–20 miljardia euroa menisi osakkeisiin, se olisi iso summa, mutta tällä hetkellä ei ole mitään keskeistä insentiiviä tehdä näin kansalaisten näkökulmasta, Järvinen huomautti.
Järvisen mielestä olisi perusteltua, että suomalaiset lisäisivät säästämistä eri tavoin ja ihmisiä kannustettaisiin varautumaan omaan tulevaisuuteensa.
– Jos katsoo yhteiskuntaamme, meillä on erittäin selkeitä pitkäaikaisia ongelmia, jotka liittyvät ikääntymiseen ja demografiseen kehitykseen ja sairaanhoitoympäristöön, mikä tarkoittaa sitä, että meidän pitäisi kaikin keinoin varautua pitkäjänteisesti tulevaisuuteen ja yksi keskeinen keino monille on se, että säästettäisiin, Järvinen totesi.
Järvisen kausi toimitusjohtajana on päättymässä tämän kuun lopussa. Hän jatkaa yhtiön neuvonantajana heinäkuun loppuun saakka. Järvinen ehti toimia Solidiumin toimitusjohtajana kahdeksan vuoden ajan. Uutta toimitusjohtajaa ei ole vielä valittu tilalle.