Perussuomalaiset haluaa mukaan seuraavaan hallitukseen. Se on tullut selväksi.
Yksi strategia tähän liittyen on päätös olla tällä kertaa rakentamatta selkeitä kynnyskysymyksiä. Varsinkaan EU-politiikassa.
Strategia on edennyt sammutetuin lyhdyin, mutta se on tullut selväksi puheenjohtaja Timo Soinin viime aikojen ulostuloja tarkkaan seuranneille.
Soini ei ole haastatteluissa puhunut omin sanoin lainkaan euromaiden tukemiselle asetettavista kynnyskysymyksistä.
Viimeksi Ylen Ykkösaamussa Soini torjui kynnyskysymykset näin:
”Nyt on viisaasta, ettei näitä kynnyksiä liiemmälti rakennella. Niihin voi jopa kompastua. Politiikassa täytyy tehdä kompromisseja, mutta se on selvää, että tämän eurotukipolitiikan on muututtava ja siihen tulee myös Euroopasta niin suuri paine.”
Soini on kyllä hyvinkin selkeästi vaatinut ja edellyttänyt muutosta euromaiden tukemiseen, mikäli perussuomalaiset on mukana seuraavassa hallituksessa.
Tämä on kuitenkin eri asia kuin asettaa selkeitä, konkreettisia kynnyskysymyksiä.
Verrataanpa. Perussuomalaiset linjasi Jyväskylän kesäkokouksessaan, ettei puolue kannata eläkeiän nostoa. Tarkemmin Soinilta asiaa kysyttäessä hän sanoi, ettei eläkeikä ole kuitenkaan puolueelle kynnyskysymys.
Viime viikolla Soini toisti saman asian Talouselämä-lehdelle, minkä pohjalta Kauppalehti tekikin jo varsin rohkean otsikon: ”Soini nostaisi eläkeikää hallituksessa.”
Euromaiden tukipolitiikkaan voi samaan tapaan vaatia suunnanmuutosta.
Se, miten tämä sitten konkretisoituu aikanaan hallituksessa, on sitten toinen juttu.
Viisas jättää pelivaraa.