Soidensuojelutyöryhmä luovutti keskiviikkona maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.) ehdotuksensa soidensuojelun täydentämiseksi.
Selvitystensä perusteella työryhmä tunnisti yhteensä 747 valtakunnallisesti arvokasta suoaluetta, joiden pinta-ala on 117 000 hehtaaria.
Ministeri Kimmo Tiilikainen totesi raportin luovutuksen yhteydessä, että työryhmän ehdottamista valtakunnallisesti arvokkaista kohteista suojellaan 36 000 hehtaaria valtion omistamia soita.
Työryhmän työ kattoi koko Suomen lukuun ottamatta Tunturi-Lappia, Metsä-Lappia ja Peräpohjolan aapasuovyöhykkeen pohjoisosaa. Laajoissa kartoituksissa pääasiassa vuosina 2013-2014 koottiin aineistoa noin 1600 suon (300 000 hehtaaria) luonnonarvoista.
Luonnonarvoiltaan arvokkaimmiksi työryhmä valitsi 747 suoaluetta, joiden pinta-alasta valtio omistaa 31 prosenttia. Etelä-Suomesta työryhmä nimesi valtakunnallisesti arvokkaaksi 622 suota.
– Painopiste suojelussa on aluksi valtion mailla, missä 15 000 hehtaaria suojellaan lakisääteisesti ja 15 000 hehtaaria Metsähallituksen omalla päätöksellä. Yksityismailla suojelu perustuu vapaaehtoisiin keinoihin, Tiilikainen linjaa.
Jo keväällä valtioneuvoston päätöksellä suojeltiin noin 6 000 hehtaaria eteläisiä valtion soita soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen perusteella.
Työryhmän esitykseen sisältyvillä yksityisillä, valtakunnallisesti arvokkailla suoalueilla ei rajoiteta maankäyttöä tai muita maanomistajien oikeuksia.
Luonnonsuojelun vähentyneiden määrärahojen vuoksi työryhmä ehdottaakin yksityisten soiden suojeluun vapaaehtoisia suojelukeinoja toteutettavaksi pitkällä aikavälillä.
Puustoisia soita tulee työryhmän mukaan suojella Etelä-Suomen metsien suojelua edistävän METSO-toimintaohjelman puitteissa. METSO-ohjelman kriteerit täyttäviä suokokonaisuuksia on arvioitu olevan työryhmän valitsemilla Etelä-Suomen yksityismaiden kohteilla noin 17 000 hehtaaria.
– Työn aikana kerättyä laajaa luontotietoaineistoa tullaan hyödyntämään muun muassa alueellisessa maankäytön suunnittelussa, soita muuttavien hankkeiden ja suojelun yhteensovittamisessa sekä luontotyyppien ja lajien uhanalaisuusarvioinneissa, soidensuojelutyöryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Aulikki Alanen sanoo.
Työryhmä esittää 16 toimenpide-ehdotusta. Työryhmän mukaan vapaaehtoisen soidensuojelun etenemistä sekä eri suojelukeinojen vaikuttavuutta sekä valtion mailla että yksityisillä mailla pitäisi arvioida viiden vuoden kuluttua. Soidensuojelun jatkotoimia harkitaan arvion perusteella.
Työryhmä ehdottaa lisäksi, että jo suojeltujen soiden rajauksia ja soiden vesitaloudellista tilaa parannettaisiin. Vesiä pitäisi suunnitelmallisesti ohjata ojitusten takia kuivuneille soille ja soita ennallistaa sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.
Suomen soiden luonnontila on vakavasti heikentynyt. Yli puolet soistamme on ojitettu, ja suuri osa suotyypeistä on Etelä-Suomessa muuttunut uhanalaisiksi.
Suojelu on toistaiseksi painottunut Pohjois-Suomeen ja karuihin avosoihin. Soidensuojelun täydentämiseen on raportin mukaan yhä suuri tarve etenkin eteläisillä, rehevillä ja puustoisilla soilla.
Lue myös:
Luontojärjestöt teilaavat soidensuojeluohjelman – ”valtiollista itsepetosta”
MTK: Soidensuojelun vapaaehtoisuus toteutuu yksityismailla