Aloitteella pyritään kehittämään eurooppalaista puolustusalan yhteistyötä ja toimintakykyjä.
– Turvallisuusyhteistyö muodostuu yhä enemmän erilaisten verkkojen varaan. Tässä ovat keskeisiä EU:n syvenevä puolustusyhteistyö, EU:n ja Naton välinen yhteistyö sekä erilaiset alueelliset yhteistyömuodot, kuten Britannian JEF-yhteistyö, Saksan kehysvaltioyhteistyö ja tuoreimpana Ranskan aloite. Lisäksi Suomi tekee vahvaa yhteistyötä kahdenvälisesti muun muassa Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa, kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) sanoo.
– Nämä yhteistyökuviot yhdistettynä lainsäädäntömuutoksiin kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta kertovat turvallisuuspolitiikan länsi-integraation voimistumisesta, mikä on oikea suunta Suomelle, Vikman jatkaa.
Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan perjantaina käsittelemän Ranskan interventioaloitteen tarkoitus on kyetä nopeammin puuttumaan erityisesti EU:n ulkopuolisiin kriiseihin.
– EU:lla on vuodesta 2007 ollut toimintavalmiudessa taistelujoukot, joita ei kuitenkaan ole koskaan käytetty. Järjestelmä on liian kankea ja vapaaehtoisen joukon kautta tämä voisi olla helpommin toteutettavissa, Vikman uskoo.
Kokoomuksen puoluekokous linjasi kesäkuussa, että Ranskan aloite ”on myönteinen elementti EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen painoarvon vahvistamiseksi”.
– Suomi on hyvin profiloitunut eurooppalaisen puolustusyhteistyön kannattajana ja kehittäjänä. Meidän tulee osoittaa aktiivisuutta ja olla valmiita kantamaan vastuumme myös lähialueiden kriiseissä, koska ne vaikuttavat myös Eurooppaan. Vihreä valo Ranskan ehdotukselle on oikea signaali, Vikman perustelee.
Ranskan lisäksi mukana ovat Saksa, Belgia, Britannia, Tanska, Hollanti, Viro, Espanja ja Portugali.