Sofia Vikman on jättänyt aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.
– Tampereen ja Helsingin väliselle pääradan osuudelle tarvitaan nykyistä paremmat ja nopeammat yhteydet. Tällöin rata ruokkii kasvua ja työllisyyttä entistä voimakkaammin. Junayhteyden nopeuttaminen helpottaa suuren ihmisjoukon arkea joka päivä, hän sanoo.
Vuoden 2017 puolella nopeimpien Tampere-Helsinki -junien matka-aika oli vielä alle puolitoista tuntia. Aikataulun mukainen matka-aika piteni reitillä VR:n ilmoituksen mukaisesti maaliskuun lopusta alkaen. Syyksi ilmoitettiin radan huono kunto ja korjaustyöt, joita on joka tapauksessa tiedossa lisää. Rataosalla on merkittäviä peruskorjaustarpeita.
Vikmanin mielestä pääradan kapasiteetti ja kunto eivät vastaa tämän päivän, saati tulevaisuuden vaatimuksia.
– Ratainvestoinneissa on jääty noin 10-15 vuotta jälkeen korjaustarpeesta, mikä näkyy ihmisten arkea haittaavina hidastuksina. Suomen on otettava loikka nopeiden junien aikaan, ja pääradan tärkein yhteys on perusteltua laittaa kuntoon ensimmäisenä. Pelkät laastarikorjaukset eivät riitä, sanoo Vikman.
Vikmanin mukaan perusparannus on välttämätön, mutta se ei vielä tuo lisää nopeutta eikä kapasiteettia.
– Ainoa tapa ratkaista tilanne kestävästi ja parantaa pääradan liikennöintiä on rakentaa rataosuudelle lisää raidekapasiteettia. Lisäraiteet mahdollistavat palvelun parantamisen, matka-ajan lyhentämisen Tampereen ja Helsingin välillä sekä vähentävät junien myöhästelyä. Lisäraiteet mahdollistavat myös paikallis- ja lähiliikenteen kehittämisen sekä Tampereen että Helsingin päässä, sanoo Vikman.
Vikman korostaa, että tunnin junan hyödyt eivät rajoitu vain Pirkanmaan ja pääkaupunkiseudun alueelle.
– Tampereen ja Helsingin välinen tunnin juna on 2020-luvun tärkein ja vaikuttavin liikennehanke Suomessa. Tunnin junan vaikutusalueella asuu puolet suomalaisista, joten hyödyt ulottuvat laajalle. Lisäraiteet nopeuttavat matkaa Helsingistä esimerkiksi Ouluun, Seinäjoelle, Vaasaan, Jyväskylään ja Poriin, Vikman sanoo.
Euroopan komissio pohtii parhaillaan pääradan nostamista Euroopan liikenteen ydinverkkokäytävään.
– Ydinverkkokäytävään luokitteleminen parantaisi pääradan mahdollisuuksia saada EU:lta Verkkojen Eurooppa -rahoitusta. Liikennehankkeet saavat rahoituksesta keskimäärin 10–50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksesta, Vikman toteaa.