Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n puheenjohtaja kansanedustaja Sofia Vikmanin (kok.) mukaan tarvitaan toimia maanpuolustustahdon laskusuunnan kääntämiseksi, koska korkea maanpuolustustahto on Suomen uskottavan puolustuksen kulmakivi.
Tutkimuksen mukaan 66 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että jos Suomeen hyökätään, niin suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Luku on kuusi prosenttiyksikköä alhaisempi kuin viime vuonna.
Vikmanin mielestä pudotus on merkittävä, sillä edellisen kerran yhtä alhainen maanpuolustustahto on mitattu 30 vuotta sitten vuonna 1988.
– Maanpuolustustahdon heikkenemisen suunta on huolestuttava ja käännettävä. Maassamme perinteisesti korkealla tasolla ollutta maanpuolustustahtoa on vaalittava. Syyt maanpuolustustahdon heikkenemisen taustalla on perattava huolellisesti, ja maanpuolustustahdon vahvistaminen on otettava Suomessa keskeiseksi puolustuspoliittiseksi tavoitteeksi, Vikman sanoo.
Vikmanin mielestä erityisen huolestuttavaa on nuorten maanpuolustustahdon heikkeneminen. Alle 25-vuotiaista myönteisesti maanpuolustustahtoa mittaavaan kysymykseen vastasi ensimmäistä kertaa koskaan alle puolet (49 %) vastanneista. Laskua edellisvuoteen verrattuna oli 17 prosenttiyksikköä.
– Nähdäkseni nuorten maanpuolustustahdon heikkenemiseen vaikuttaa se, että nykyään yhä useammalta nuorelta puuttuu omakohtainen kosketus sota-aikaan esimerkiksi isovanhemman kertomusten kautta. Hiljaisen tiedon siirtyminen sukupolvelta toiselle on maanpuolustustahdon kannalta tärkeää. Viimekädessä maanpuolustustahto on kiinni siitä, että jokainen voi kokea Suomen puolustamisen arvoiseksi maaksi. Siksi on tärkeää huolehtia työllisyydestä ja mahdollisuuksista kouluttautua sekä syrjäytymisen ehkäisystä, Vikman sanoo.
Myös tuki nykyisenkaltaiselle yleiselle asevelvollisuusjärjestelmälle on vähentynyt edellisvuodesta. Nykyjärjestelmää kannattaa MTS:n tutkimuksen mukaan 74 prosenttia suomalaisesta. Vielä viime vuonna määrä oli 81 prosenttia.
– Suomalaisten tuki yleiselle asevelvollisuusjärjestelmälle on edelleen vahvaa. Esimerkiksi ammattiarmeijan suosio (9 %) ei ole kasvanut viime vuoteen verrattuna. Nähdäkseni mitattu muutos nykyjärjestelmän kannatuksessa kertoo paljolti siitä, että järjestelmän tasa-arvoa ja koko ikäluokan nykyistä vahvempaa osallistumista maanpuolustukseen pohditaan yhä enemmän, Vikman sanoo.
Hänen mukaansa varusmiespalveluksen velvoittavuudesta ei tule luopua, mutta järjestelmää on kehitettävä tasa-arvoisempaan suuntaan.
– Suomen puolustuskyvyn kannalta on tärkeää, että saamme ikäluokkien parhaimmat kyvyt puolustusvoimien käyttöön. Kutsuntojen laajentaminen naisiin varmistaisi, että naiset saisivat tiedon mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Myös maanpuolustustahdon näkökulmasta on tärkeää, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus suorittaa varusmiespalvelus, Vikman toteaa.
Hänen mukaansa huomionarvoista tutkimuksen tuloksissa on myös se, että ensimmäistä kertaa yli puolet suomalaisista (55 %) suhtautuu myönteisesti sekä miehiä että naisia koskevan kansalaispalveluksen käyttöönottoon.
Vikmanin mielestä seuraavan hallituksen on selvitettävä kansalaispalveluksen mahdollisuudet ja toteuttamisen edellytykset.