Tällä hetkellä turvakotipaikkoja on Suomessa 120. Euroopan neuvoston suositus Suomen asukasmäärälle olisi yli 500 paikkaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jopa 1200 ihmistä käännytettiin viime vuonna turvakotien ovilta tilanpuutteen vuoksi.
– Näiden lukujen valossa on kiistatonta, että turvakotipaikkojen määrää on nostettava. Jokaisen apua tarvitsevan tulee saada apua. Väkivallan uhrin oikeus turvaan tulisi olla itsestäänselvyys, sanoo Sofia Vikman.
Hän vaatii pikaisesti Istanbulin sopimuksen velvoitteiden toimeenpanoa. Sopimus velvoittaa Suomea avaamaan ympäri vuorokauden auki olevan auttavan puhelimen, lisäämään seksuaalisen väkivallan uhrien palveluja ja turvapaikkoja sekä perustamaan matalan kynnyksen tukikeskuksia.
Ensi vuoden valtion budjettiesityksen mukaan turvakotien ylläpitoon varattaisiin 13,55 miljoonaa euroa. Summa riittää käytännössä vain nykytoiminnan pyörittämiseen ja on kaukana turvakotiverkoston saattamisesta Istanbulin sopimuksen vaatimalle minimitasolle, joka arvioiden mukaan kustantaisi noin 40 miljoonaa.
– Lähisuhdeväkivalta ei ole kenenkään yksityisongelma. Nyt väkivallan uhria ei osata tunnistaa eivätkä palveluketjut toimi. Tarvitsemme pikaisesti matalan kynnyksen palveluja Suomeen. Jokaisella on oikeus turvalliseen kotiin ja elämään ilman väkivallan uhkaa.
Vikman huomauttaa, että sen lisäksi, että väkivaltaa kohdanneet saavat apua, on panostettava myös lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn.
– Väkivallan suhteen tulee olla nollatoleranssi. Eri tahojen hyvä yhteistyö on yksi avaintekijä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä. Paikallistasolle tarvitaan pysyviä väkivaltaa ehkäiseviä tukipalveluja ja toimivampia palveluketjuja. Aika parannuksille on nyt oikea, kun sosiaali- ja terveyspalveluja uudistetaan, Vikman toteaa.