Sofi Oksasen mukaan suomettumisessa oli kyse Neuvostoliiton harjoittamasta näyteikkunapolitiikasta. Neuvostoliitto halusi näyttää muulle maailmalle, että se pystyy elämään rauhassa itsenäisten naapurivaltioiden kanssa.
– Todellisuudessa Moskovasta käsin ohjailtiin jopa sitä, mitä suomalaisissa koulukirjoissa kirjoitettiin Neuvostoliitosta. Minä kuulun siihen sukupolveen, jonka suomettuminen petti, sanoo Europe Online –lehden haastattelema suomalaiskirjailija.
Suomettuminen tarkoitti Neuvostoliiton reaktioiden ennakointia poliittisessa päätöksenteossa. Monet suomalaiset poliitikot toimivat läheisestikin Tehtaankadun suurlähetystön kanssa kylmän sodan aikana.
Oksasen mukaan Ukrainan kriisi on aiheuttanut pelkoa varsinkin suomalaisissa.
– Kaikilla Venäjän naapurivaltioilla on kokemuksia Neuvostoliiton miehitystoimista. Suomalaiset pelkäävät tällä hetkellä ehkäpä enemmän kuin eestiläiset, koska Virossa miehitys on jo koettu. Meillä Suomessa elettiin suomettumisen ilmapiirissä.