Kirjailija Sofi Oksanen kirjoittaa The Guardian -lehden kolumnissaan julkisen tilan roolista vallankäytössä.
– Aukiomme ja julkiset tilamme ovat edelleen demokratian foorumeita ja vahtikoiria siinä missä mediakin, Sofi Oksanen toteaa.
Suomalais-virolaisen perhetaustansa vuoksi Oksanen kertoo hahmottaneensa hyvin selvästi Eurooppaa jakaneen rautaesiripun. Neuvostoliitossa kaikki julkiset mielenilmaukset oli kielletty, joten toisinajattelijoiden oli kokoonnuttava piilossa.
Julkisilla tiloilla järjestetyt mielenilmaukset ovat johtaneet vallanvaihdoksiin useissa maissa viime vuosikymmenten aikana. Näin tapahtui esimerkiksi Ukrainassa vuonna 2014.
Oksasen mukaa julkisen tilan hallinta paljastaa paljon siitä, kuka päätöksiä tekee ja millaisia valtioiden säännöt ovat.
– Tämän vuoksi aukiot ovat olleet keskeisiä paikkoja myös Euroopan historian synkimpinä hetkinä. Tämä alkoi jo keskiajan noitavainoista.
Varoitus myöhemmille sukupolville
Hän huomauttaa, että Bebelplatz-nimisellä aukiolla Berliinissä järjestettiin vuonna 1933 natsien kirjarovio.
Aukiolla olevassa muistolaatassa on Heinrich Heinen varoitus vuodelta 1820: ”Se oli vain esinäytös. Siellä missä poltetaan kirjoja poltetaan lopulta myös ihmisiä.”
Oksasen mukaan Heinen sanat toimivat varoituksena myöhemmille sukupolville.
– Aukion elämä kuvastaa tietyn maan tilannetta nyt ja tulevaisuudessa. Jos ihmiset eivät uskalla kokoontua julkiselle paikalle, on demokratian tila varmasti heikentynyt. Pelolla on valta, jos ihmiset eivät uskalla puhua, Oksanen kirjoittaa.
– Kansalaisten vapaan liikkuvuuden rajoittaminen on osoitus siitä, että vallanpitäjät pelkäävät kansaa.
I was born behind the iron curtain: it’s vital to protect the right to speak out | Sofi Oksanen https://t.co/A3w6gLOYsP
— The Guardian (@guardian) May 30, 2018