Kun Venäjän avoin hyökkäys Ukrainaan on jatkunut runsaan kuukauden, on käynyt tutkija Alesia Rudnikin mukaan yhä selvemmäksi, että suuri osa valkovenäläisistä vastustaa jyrkästi maansa osallistumista sotatoimiin.
– Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka on sallinut Vladimir Putinin käyttää Valko-Venäjää tukialueena Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaa vastaan ja alustana ukrainalaisiin kohteisiin kohdistuville pommituksille ja ohjusiskuille. Tämä on herättänyt laajaa levottomuutta ja saanut maanpaossa toimivan opposition varoittamaan, että Valko-Venäjä on nyt käytännössä Venäjän miehittämä, ruotsalaisessa Karlstadin yliopistossa työskentelevä Rudnik sanoo Atlantic Councilin julkaisemassa artikkelissa.
Luotettavia mielipidemittauksia on autoritaarisesti hallitussa maassa hyvin vaikea toteuttaa. Käytettävissä olevat tiedot kuitenkin viittaavat hänen mukaansa varsin yhdensuuntaisesti siihen, että valkovenäläisten laaja enemmistö torjuu maansa välillisenkin osallistumisen Venäjän presidentin Vladimir Putinin käynnistämiin sotatoimiin.
Esimerkiksi brittiläisen Chatham Housen äskettäisessä kyselyssä vain alle 3 prosenttia valkovenäläisistä vastaajista kannatti sotilaallisen avun tarjoamista Venäjälle, kun taas 67 prosenttia ilmoitti vastustavansa sitä, että Venäjän joukot iskevät Ukrainaan Valko-Venäjän alueelta käsin.
Sortokoneisto hillitsee protesteja
Jos Valko-Venäjän osallistumista Putinin sotaan vastustetaan näin voimakkaasti, herää kysymys, miksi maassa ei järjestetä laajamittaisia mielenosoituksia.
– Tämä johtuu pitkälti Lukašenkan hallinnon pystyttämästä sortokoneistosta, jota on vielä huomattavasti vahvistettu elokuun 2020 väärennettyjä presidentinvaaleja seuranneiden protestien tukahduttamisen yhteydessä, Rudnik toteaa.
Valko-Venäjän vankiloissa on yli tuhat poliittista vankia, yli 45 000 Lukašenkan vastustajaa on pidätetty, riippumattomat tiedotusvälineet ja kansalaisjärjestöt on pääosin lakkautettu.
Haastavista olosuhteista huolimatta valkovenäläiset ovat löytäneet tapoja ilmaista tyytymättömyyttään esimerkiksi helmikuun lopulla järjestetyn perustuslakikansanäänestyksen yhteydessä. Ukrainaan myös virtaa yhä enemmän valkovenäläisiä vapaaehtoisia taistelemaan venäläistä hyökkääjää vastaan, ja Venäjän asevoimien kalustoa vastaan on Rudnikin mukaan tiettävästi isketty myös Valko-Venäjän maaperällä.
– Kehotan kansainvälistä yhteisöä tunnustamaan, että Valko-Venäjä on tosiasiallisesti miehitetty maa, ja vaatimaan, että Venäjä vetää joukkonsa pois sen alueelta. Meidän on pantava piste maamme häpeälliselle osallistumiselle koko Eurooppaa uhkaavaan Venäjän hyökkäykseen Ukrainaa vastaan, sanoi maanpaossa elävä oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja hiljattain.