Sodan lasku jatkuu vuosia aseiden vaikenemisen jälkeen

Vaikutukset ulottuvat myös ihmisiin ja osaamiseen.
Iskun jälkiä Odessassa syyskuussa 2026. AFP / LEHTIKUVA / OLEKSANDR GIMANOV
Iskun jälkiä Odessassa syyskuussa 2026. AFP / LEHTIKUVA / OLEKSANDR GIMANOV
Iskun jälkiä Odessassa syyskuussa 2026. AFP / LEHTIKUVA / OLEKSANDR GIMANOV
Iskun jälkiä Odessassa syyskuussa 2026. AFP / LEHTIKUVA / OLEKSANDR GIMANOV

Sodan taloudellinen lasku ei pääty siihen, kun aseet vaikenevat. Puolustusmenot ovat siitä vain näkyvin osa. Lasku voi jatkua vuosia tuhoutuneena pääomana, menetettynä tuotantona, ihmisten lähtemisenä maasta, kasvavana velkana ja tekemättä jääneinä investointeina, kertoo Defence 24.

Ukraina on tästä raju esimerkki. Venäjän hyökkäys on tuhonnut infrastruktuuria, työpaikkoja ja koteja sekä keskeyttänyt yritystoimintaa. Samalla ihmisiä on lähtenyt maasta.

Se tarkoittaa paitsi vähemmän työntekijöitä ja tulevia veronmaksajia myös inhimillisen pääoman menetystä, jonka kouluttamiseen ja kasvattamiseen Ukraina on jo käyttänyt resursseja. Taloudellinen isku ulottuu näin pitkälle tulevaisuuteen.

Israelissa ja Gazan sodassa vaikutus näkyy toisenlaisena paineena. Valtio joutuu käyttämään enemmän rahaa puolustukseen samalla, kun alijäämä ja velka kasvavat. Rahaa ja resursseja siirtyy pois investoinneista ja siviilisektorilta. Se heijastuu esimerkiksi matkailuun, teknologiaan, työmarkkinoihin ja yksityisiin investointeihin.

Iranin kohdalla vaikutus ei pysy yhtä helposti maan rajojen sisällä. Jos öljyn ja kaasun toimitukset alueella häiriintyvät vakavasti, energian hinnan nousu voi kasvattaa kuljetusten ja tuotannon kustannuksia sekä lisätä inflaatiopaineita muualla maailmassa. Silloin osa sodan kustannuksista siirtyy myös konfliktin ulkopuolisille maille, yrityksille ja kuluttajille.

Kolme tapausta havainnollistavat sodan erilaisia vaikutuksia yhteiskuntaan ja talouteen. Ukrainassa suurimmat menetykset liittyvät ihmisiin, pääomaan ja tulevaan kasvuun. Israelin ja Hamasin konfliktissa sota rasittaa julkista taloutta ja muuttaa talouden painotuksia. Iranin tapauksessa keskeiseksi kanavaksi nousee energia, jonka kautta vaikutukset voivat levitä maailmantalouteen.

Sodan hintaa ei siksi voi laskea vain aseisiin käytetyistä miljardeista tai tuhoutuneen infrastruktuurin arvosta. Mukaan kuuluvat myös se tuotanto ja ne investoinnit, jotka jäävät syntymättä, sekä ihmiset ja osaaminen, jotka menetetään. Osa laskusta näkyy taloudessa vielä pitkään sen jälkeen, kun taistelut ovat päättyneet.

Mainos