Kun Britannia aloitti Brexit-neuvottelut, se teki neljä oletusta, joiden nojaan se rakensi neuvottelutaktiikkansa. Kaikki oletukset paljastuivat vääriksi, väittää Edinburghin yliopiston EU-tutkimuksen professori Drew Scott.
Nyt Britannia joutuu hänen mukaansa luottamaan EU:n hyväntahtoisuuteen, jos se haluaa hyvän erosopimuksen.
– En usko, että EU haluaa pelastaa Britannian siltä itseltään, Scott toteaa.
Lähtiessään neuvotteluihin Britannia ensinnäkin oletti, että Brexitillä olisi EU:lle suuri merkitys. Britannian hallitus laski, että EU taipuu helposti uuteen kauppasopimukseen.
Scottin mukaan näin ei ole käynyt. EU:lla on listallaan tärkeämpiä asioita, kuten maahanmuutto ja Venäjän vaikutusyritykset, joihin se haluaa keskittyä.
– EU:ssa ollaan kyllästyneitä. Se haluaa, että Britannia kertoo lopultakin tavoitteensa, jotta neuvotteluissa päästään eteenpäin.
Toiseksi Britannia oletti, että EU:n neuvottelurintama hajoaa. Näin ei ole käynyt, vaan EU on pysynyt yhtenäisenä ja antanut oman Brexit-neuvottelijansa Michel Barnierin hoitaa kanssakäymisen Britannian kanssa.
Kolmanneksi Britannian hallitus oletti, että järjestämällä ennenaikaiset vaalit se parantaa asemiaan.
– Pääministeri Theresa May luuli, että vaalit vahvistavat Britanniaa ja se voisi mennä yhtenäisenä Brysseliin, Scott sanoo.
Mayn johtama konservatiivipuolue kuitenkin hävisi viime kesäkuussa pidetyt vaalit. Mayn hallitus pysyi vaivoin pystyssä, ja s ejoutui ottamaan apupuolueekseen pohjoisirlantilaisen DUP:n.
Neljänneksi Britannia luuli, että Saksa tukee sitä Brexit-neuvotteluissa. Kävi toisin, ja Saksa on Scottin mukaan osoittautunut tiukimmaksi EU:n puolestapuhujaksi. Saksan teollisuus pitää EU:n yhtenäisyyttä tärkeämpänä kuin Britannialle myönnettäviä erioikeuksia uuteen kauppasopimukseen, ja Saksan hallitus on noudattanut teollisuuden linjaa. Scott sanoo, että Britannia laski raskaasti väärin.
– Se oli valtava strateginen virhe.
Tällä viikolla tosin kerrottiin, että Saksan liittokansleri Angela Merkel varoo, ettei hän aja Theresa Mayta liian vaikeaan asemaan. Merkel pelkää, että jos Mayn hallitus kaatuu, tilalle saattaa tulla kovempaa Brexitiä tavoitteleva hallitus.
Britannian neuvottelija, Brexit-ministeri David Davies on syksyn aikana vieraillut lukuisissa EU-pääkaupungeissa. Hän on taivutellut jäsenmaiden johtajia, jotta nämä antaisivat Barnierille mandaatin aloittaa neuvottelut EU:n ja Britannian tulevista suhteista. EU-maat eivät ole suostuneet pyyntöön, vaan ne vaativat, että Britannia ilmoittaa, kuinka paljon se on valmis maksamaan EU-budjettiin rahaa EU-eron jälkeen.
EU odottaa Britannian maksavan, koska se on EU:n jäsenenä sitoutunut EU-budjettiin useiksi vuosiksi. EU:n oletetaan vaativan 60:ä miljardia euroa ja Britannian tarjoavan 20:ä miljardia euroa. EU odottaa Britannian tarjousta.
Scott sanoo, että jos Britannia tarjoaa 40 miljardia euroa, tilanne todennäköisesti laukeaa ja neuvotteluissa päästään eteenpäin. Ongelma on, että asia jakaa Britannian hallitusta. May on ilmoittanut, että Britannia kunnioittaa velvollisuuksiaan, mutta ulkoministeri Boris Johnson on todennut, että Britannia saattaa jopa lähteä maksamatta.
– Kuka tässä käyttää Britannian ääntä, Scott kysyy.
Hänen mukaansa brittihallitus ei ole ymmärtänyt koko neuvotteluasetelmaa. EU-ero tarkoittaa, että osapuolet neuvottelevat, miten jäsenyyssopimus puretaan ja korvataan uusilla laeilla. Poliittisiakin sopimuksia tarvitaan, mutta niiden rooli jää lopulta vähäisemmäksi.
– Tämä ei ole politiikkaa, vaan lainsäädäntöä. Diplomatia ei auta.