SK: Suomi ei ole kerännyt tartuntaketjuista tietokantaa

Valtakunnallista tietoa ovat keränneet ja jakaneet sosiaalisessa mediassa vapaaehtoiset kansalaiset.

Suomen Kuvalehti selvitti, millaista tietoa ministereillä ja virkamiehillä on käytössään, kun he arvioivat epidemiatilannetta ja sen kiihtymisen estämiseksi tarvittavia toimia.

Kävi ilmi, että tietoa altistumisista ja tartuntaketjuista ei kerätä järjestelmällisesti mihinkään valtakunnalliseen tietokantaan, josta päätöksiä tekevät ministerit ja virkamiehet saisivat sen käyttöönsä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Suurin vastuu altistumis- ja tartuntatiedon keräämisestä on sairaanhoitopiireillä ja kunnilla, joissa tietoa kerätään erilaisiin tietokantoihin ja vaihtelevalla tarkkuudella.

Toistaiseksi valtakunnallista tietoa ovat keränneet ja jakaneet sosiaalisessa mediassa aktiiviset vapaaehtoiset kansalaiset.

Sosiaali- ja terveysministeriön viestinnästä kerrotaan SK:lle, että ministeriö nojaa toimissaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimittamiin tietoihin.

THL on vasta muutaman viikon ajan kerännyt verkkokyselyllä sairaanhoitopiireiltä järjestelmällistä tietoa altistumisista ja tartuntaketjuista. Terveysturvallisuusosaston projektipäällikön Anna Katzin mukaan uusi kysely tuottaa aiempaa järjestelmällisempää tietoa, jota THL:n on tarkoitus jatkossa myös julkaista verkkosivuillaan.

Poimintoja videosisällöistämme

Sairaanhoitopiirien alueella tartuntojen jäljittämisestä vastaavat joko kunnat tai piirin infektioyksikkö. Seurantakäytännöt eivät ole yhtenäisiä, eivätkä kaikki sairaanhoitopiirit ole vastanneet THL:n uuteen kyselyynkään.

Kun SK lähetti osalle sairaanhoitopiireistä kysymykset tilastoidusta koronatiedosta, ilmeni, että altistumisia ja tartuntaketjuja seurataan ja tilastoidaan Suomessa hyvin eri tavoin. Seitsemän sairaanhoitopiiriä vastasi pyyntöön altistumistiedoista. Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireistä ei saatu vastausta.

SK tiedusteli yhdeksältä korkean ilmaantuvuuden sairaanhoitopiiriltä, millaisissa tilanteissa ihmisiä altistui syyskuussa koronavirukselle ja millaisia tartuntaketjuja Suomessa on havaittu. Vastausten perusteella suurin osa suomalaisista altistuu koronavirukselle kotonaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Selkeä altistumisriski oli myös harrastusryhmissä, kouluissa, työpaikalla ja tapahtumissa. Kouluissa altistumiset harvoin johtivat tartuntoihin. Tartuntoja taas saatiin etenkin kotona, yksityisissä juhlissa, joukkueharrastuksissa ja ravintoloissa.

Mainos