Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg kertoo hämmentyneensä joulukuun 4. päivänä sosiaalisessa mediassa levinneestä huhusta.
Kolme naista oli surmattu edellisenä yönä imatralaisen ravintolan edessä. Pian sen jälkeen somessa alkoi levitä huhu, jonka mukaan ampuja olisi ollut suomalainen aktiiviupseeri ja uhrit venäläisiä naisia.
Lindberg ihmettelee, miksi ihmiset luovat tällaisia valhetilejä tuottamaan virheellistä informaatiota. Poliisi tiedotti nopeasti tekijän ja uhrien olevan kantasuomalaisia, mutta vahinko ehti tapahtua ja valhe levisi venäläiseen mediaan.
Lindberg ei usko, että väärintekijät ovat kyber- ja hybridivaikuttamisessa aina pari askelta edellä.
– Ei tämä ehkä niin surullista ole, että aina olisimme pari askelta jäljessä. Varmaan ”hyvienkin” puolella on eri maissa tolkun ihmisiä, jotka kykenevät tekemään järkeviä suojaustoimenpiteitä, Lindberg sanoo perjantaina ilmestyneelle Suomen Kuvalehdelle.
– Tietysti ”pimeälläkin” puolella on lahjakasta väkeä, joka välillä onnistuu tekemään ties minkälaisia kyber- ja verkko-operaatioita, joista kaikki ei todennäköisesti koskaan tule julkisuuteen.
Lindberg korostaa, että pimeän puolen toimijoita voi vastustaa vain osoittamalla heidän valheellisuuteensa nopeasti ja uskottavasti.
Yhdysvalloista 1990-luvulla ostetut Hornet-hävittäjät korvataan 2020-luvun aikana uusilla monitoimihävittäjillä. Samaan aikaan uusitaan merivoimien kalustoa.
Hävittäjien hankintapäätös tehdään vuoden 2012 tienoilla. Vaihtoehtoja on viisi: kaksi yhdysvaltalaista, Boeing Super Hornet ja Lockheed Martinin JSF F-35, ranskalaisen Dassaultin Rafale, yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon ja ruotsalaisen Saabin JAS Gripen.
Valittava hävittäjätyyppi ilmaisee jotain siitä, mihin päin Suomi suuntautuu; Nato/Yhdysvallat-akselin suuntaan, eurooppalaisiin turvallisuusratkaisuihin vai yhteistyöhön Ruotsin kanssa. Lindberg myöntää, että hävittäjäkaupalla on myös poliittinen ulottuvuus.