Ranskan presidentti Emmanuel Macron piti eilen odotetun Eurooppa-puheensa. Verkkouutiset kasasi puheen keskeiset ehdotukset tähän juttuun.
Ranska ehdottaa, että euroalueelle nimitettäisiin oma ”valtiovarainministeri” sekä luotaisiin oma budjetti, jonka avulla yhteisö voisi harjoittaa finanssipolitiikkaa.
– Eurobudjetin taloudelliset perustelut ovat kuitenkin kyseenalaisia ja siihen liittyvät juridiset ja poliittiset ongelmat isoja. On vaikea nähdä, että tästä aiheutuisi muuta kuin mutkikkaita menettelyjä ja heikkotuottoista rahankäyttöä, kirjoittaa taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman kolumnissaan Helsingin Sanomissa.
Korkmanin mukaan euroalueelle voidaan toki nimittää valtiovarainministeri keulakuvaksi.
– Mutta ilman budjettia tämä on kosmetiikkaa, kuin kenraali ilman armeijaa.
Kaikki pankit saatava ensin yhteisen valvonnan piiriin
Hänen mielestään parempi olisi keskittyä pankkiunionin kehittämiseen edelleen, mutta sitä ei vaadi Ranska, Saksa eikä Suomikaan.
– Olisi luotava euromaille yhteinen talletusten jälleenvakuutusjärjestelmä, joka täydentäisi jäsenmaiden talletusvakuutusjärjestelmiä. Tämä laajentaisi riskienjakoa merkittävästi.
Korkmanin mukaan ehdotuksen esteenä on kaksi seikkaa. Monen jäsenmaan pankkien tilanne on edelleen sen verran heikko, että niiden taseisiin sisältyviä riskejä ei haluta siirtää yhteisvastuun piiriin.
– Se voidaan tehdä vasta, kun kaikki pankit ovat paitsi yhteisen valvonnan piirissä myös vertailukelpoisessa kunnossa. Silloin talletusvakuutus voi olla aito vakuutus- tai riskienjakojärjestelmä, mistä kaikki voivat hyötyä pelkäämättä joutuvansa jatkuvasti maksajiksi.
Vaarana on tappioiden rahoittaminen yhteisillä varoilla
Toinen edellytys on, että pankkien mahdollisuuksia sijoittaa oman valtion liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjoihin rajoitetaan.
– Muuten vaarana on, että yhteisillä varoilla joudutaan rahoittamaan valtion velkakriisistä syntyviä tappioita.
Korkmanin mielestä erinomainen ajatus olisi se, että euroalue loisi valtiollisen konkurssimenettelyn. Sen jälkeen kynnys myöntää kriisimaille hätälainaa olisi entistä korkeampi, ja sijoittajavastuu koskisi aina selkeästi valtion lainojen haltijoita.
– Tämä kannustaisi ja patistaisi jäsenmaita vastuulliseen talous- ja finanssipolitiikkaan. Finanssipolitiikan säännöt voitaisiin samalla heittää romukoppaan, jonne ne toimimattomina kuuluvatkin. Ne ovat lähinnä ruokkineet EU-vastaista populismia.
Korkmanin mukaan Euroopan talous- ja rahaliiton uudistaminen on kiven takana. Ranskan toivoma yhteisvastuu ja Saksan vaatima kansallinen vastuu eivät kohtaa, eikä yhteistä visiota ei ole.
– Suomelle edessä on tarkan harkinnan paikka. Kaikkea ei voi vastustaa, mutta asiallisesti huonoja ratkaisuja ei pidä tukea, Korkman varoittaa.