Talousvaikuttaja Sixten Korkmanin mukaan maailmatalouden näkymät ovat pitkän suvantovaiheen jälkeen synkkenemässä, ja erityisen haavoittuva on tarvittaviin uudistuksiin kykenemätön euroalue.
– Suomen lisäongelmana on, ettei meillä ole yhteisesti omaksuttua palkanmuodostuksen ”Suomen mallia”, talousvaikuttaja Sixten Korkman kirjoittaa Helsingin Sanomissa.
Hänen mukaansa palkkakoordinaatiota tukeva malli tarvittaisiin, ja sen kantavana periaatteena tulisi olla kilpailukyvyn säilyttäminen.
Korkmanin mukaan Euroopassa kaivataan nyt finanssipoliittista elvytystä. Myös Suomen finanssipolitiikka on hallituksen budjettiesityksen mukaisesti muuttumassa hitusen elvyttävämmäksi, joskin enemmän julkisen kulutuksen kuin investointien kautta.
”Ongelmaa ei tarvitse dramatisoida”
Korkmanin mukaan Suomella on rakenteelliset pulmansa, mutta se kuuluu silti maihin, joilla on mahdollisuuksia finanssipoliittiseen elvytykseen.
– Se voi aiheuttaa pulmia EU-sääntöjen kannalta, mutta ongelmaa ei tarvitse dramatisoida. Rahoitusmarkkinoilla valtio säilyttänee luottokelpoisuutensa melko hyvänä vielä pitkään.
Korkmanin mukaan olennaista on, että elvytys toteutuisi panostamalla tulevaisuuteen.
– Kyse voi olla tie- ja ratahankkeista, ympäristönsuojelusta tai koulutuksesta ja tutkimuksesta. Nuorten koulutustasoa pitää nostaa. Se on avain pärjäämiseen. Myös panostukset lapsipolitiikkaan vahvistavat talouttamme pitkällä aikavälillä.
Hän arvioi, että elvytys voi lyhyellä aikavälillä osittain rahoittaa itseään lisäämällä työllisyyttä ja verokertymiä.
– Pitkällä aikavälillä investoinnit eivät juuri heikennä julkisen talouden tasapainoa, jos panostukset kohdennetaan hyvin. Ja tällöin tulevat sukupolvet perivät suuremman velkataakan lisäksi myös enemmän fyysistä ja henkistä pääomaa tai paremman ympäristön. Velalla rahoitettu elvytys ei tällöin ole epäreilua tulevia sukupolvia kohtaan, Korkman näkee.