Yritysten maksuvalmiuden lisääminen ei riitä konkurssien välttämiseksi, vaan seuraavaksi julkisen vallan on jaettava yritysten kriisistä aiheutuvia tappioita laajemmin yhteiskuntaan, linjaa talousvaikuttaja Sixten Korkman Helsingin Sanomissa.
– Osa yritysten vero- ja maksurasituksesta on nopeasti siirrettävä valtion kontolle, mikä vaatii vaikeita tukipäätöksiä: kuinka paljon, kenelle, kuinka kauan? Tuki voi olla myös osakesijoitusten muodossa, talousvaikuttaja Sixten Korkman kirjoittaa HS:ssa.
Räätälöityjä toimia tarvitaan hänen mukaansa ainakin matkailu- ja ravintola-alan sekä luovien alojen osalta.
Lisäksi tarvitaan Korkmanin mukaan perinteistä elvytystä. Hänen mukaansa kuntien tukeminen on melko suora ja tehokas keino kysynnän ylläpitämiseksi.
– Sitä on myös verotuksen tilapäinen keventäminen, mikä on helpoimmin tehtävissä arvonlisäveroa alentamalla. Lisäksi hallituksen soisi viimeistään budjettiriihessään kasvattavan panostuksia kohteisiin, jotka vahvistavat työllisyyttä pitkällä aikavälillä.
Korkman tarkoittaa investointeja lapsipolitiikkaan ja koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Muita harkinnan arvoisia kohteita ovat hänen mukaasa infra ja ympäristö.
Ensin rohkeaa elvytystä, myöhemmin tuskallinen kipupaketti
Hallituksen viime viikolla antaman lisätalousarvio oli suuruudeltaan 400 miljoonaa euroa, mikä on Korkmanin mielestä vähän. Korkman hahmottelee vähintään neljän miljardin ja jopa kymmenen miljardin elvytyspakettia.
– Muiden toimien lisäksi tarvitaan talouden tuki- ja elvytyspaketti, joka karkeasti arvioiden voisi olla kymmenkertainen lisämenoarvioon nähden, kenties tuntuvasti isompi. Saksan paketti olisi Suomen oloissa kooltaan lähes kymmenen miljardia euroa. Viimeistään kehysriihessä tulee tehdä ensimmäisiä päätöksiä, Korkman linjaa.
Korkmanin mielestä julkisen velkan kasvu on hyväksyttävä.
– Taantuma johtaa julkisen velan rajuun kasvuun, jota talouden tuki- ja elvytystoimet jonkin verran lisäävät. Tämä on hyväksyttävä laskukierteen katkaisemiseksi. Ja elvytys voidaan osaltaan kohdentaa panostuksiin, jotka vahvistavat talouden suorituskykyä pitkällä aikavälillä. Nyt ei ole oikea aika murehtia budjettialijäämää.
Korkmanin mukaan Suomella on vielä aikaa julkisen velkaantumisen pysäyttämiseksi.
– Valtion luottokelpoisuus on hyvä ja velka siedettävällä tasolla. Malttiin on varaa, kun korot ovat historiallisen matalia ja pysyvät sellaisina vielä pitkään.
Korkmanin mukaan valtio voisi talousvaikuttaja Jukka Pekkarisen Talouselämässä ehdottaman mukaisesti hyödyntää markkinatilannetta valtion lainojen juoksuajan pidentämiseksi ja siten lainakorkojen lukitsemiseksi mataliksi pitkäksi aikaa.
– On rohkeiden elvytyspäätösten aika, ettei varttumassa olisi uusi ”laman lapset” -sukupolvi. Tilanteen vakiinnuttua tarvitaan vaikeita päätöksiä – kaikille osapuolille tuskallista kipupakettia – julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi, Korkman päättää.