Sivistysvaliokunta pitää keskiviikkona hyväksymässään mietinnössä myös muita hallituksen opintotukeen esittämiä muutoksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä.
Opintotukilainmuutoksen tarkoituksena on tuen riittävyyden parantaminen päätoimiseen opiskeluun kannustavaksi. Samoin tarkoituksena on opiskeluaikojen lyhentäminen ja työurien pidentäminen opiskelijoilla, jotka aloittavat ensimmäiset korkeakouluopinnot syyslukukautena 2014 tai sen jälkeen.
Ehdotusten mukaisesti muualla kuin vanhempiensa luona asuvien ja muualla kuin korkeakouluissa opiskelevien 18-19 -vuotiaiden opintorahaan vähentävästi vaikuttavia vanhempien tulorajoja korotettaisiin.
Sivistysvaliokunta esittää perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten, että eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän pikaisiin toimenpiteisiin opintotukilainsäädännön uudistamiseksi siten, ettei samassa tilanteessa olevia täysi-ikäisiä opiskelijoita asetettaisi enää eri asemaan iän perusteella. Perustuslakivaliokunta katsoo, että kun on kysymys täysi-ikäisistä henkilöistä, voidaan opintotukilakiin sisältyvää pitää perustuslain yhdenvertaisuussääntelyn kannalta kyseenalaisina.
Opintolainan osalta valtiontakauksen määrää ehdotetaan nostettavaksi 100 eurolla, jotta tuki riittäisi paremmin. Korkea-asteella ehdotetaan otettavaksi käyttöön opintolainahyvitys, joka korvaisi opintolainavähennyksen. Maahanmuuttajanuorten koulutukseen kannustamiseksi ehdotetaan maahanmuuttajille suunnattavan valmistavan lukiokoulutuksen sekä ammattikorkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen ottamista opintotuen piiriin.
Korkeakouluopiskelua varten myönnettävää enimmäistukiaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi 70 tukikuukaudesta 64 tukikuukauteen. Vastaavasti opintorahan kuukausittaisia määriä korkeakoulussa korotettaisiin noin 11 prosentilla. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tukiajan väheneminen voisi vaikuttaa niin, ettei kaikkia opintoja ole mahdollista käydä tehokkaasti. Joissain tilanteissa on mahdollista suorittaa tietty aine- tai opintokokonaisuus esimerkiksi vain kerran vuodessa.
Valiokunta toteaa, että kaiken kaikkiaan opintotukilainsäädäntö on vaikeaselkoinen ja sekava. Erityisen ongelmallisia ovat lukuisat vaikeasti määritellyt siirtymä- ja voimaantulosäännökset. Asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden opintotuen enimmäisajoissa on sovellettava viittä erilaista säännösperustetta siitä riippuen, milloin ja millä tavoin opiskelija on korkeakouluopintonsa aloittanut.