Sivistystyönantajien mukaan sovintoehdotus ei riittävällä tavalla huomioinut työnantajan tavoitteita ja tilannetta. Sovintoehdotuksen hylkääminen on erittäin valitettavaa, mutta Sivistystyönantajat ei nähnyt tässä tilanteessa muuta vaihtoehtoa.
Sovittelussa ei päästy ratkaisuun ennen Helsingin yliopistoon kohdistuvan työtaistelun toteutumista. Helsingin yliopistoon kohdistettu lakko vaikuttaa yli 32 000 Helsingin yliopiston opiskelijaan.
– Tilanne on erittäin harmillinen ja siitä kärsivät Helsingin yliopiston opiskelijoiden lisäksi myös Viikin normaalikoulun ja Helsingin normaalilyseon oppilaat ja heidän vanhempansa. Kyseisissä kouluissa opiskelee noin 1500 alaikäistä lasta, sanoo Sivistystyönantajien työmarkkinajohtaja Anne Somer.
Somer muistuttaa, että tällä hallituskaudella on yliopistojen julkinen rahoitus vähentynyt yhteensä lähes 400 miljoonalla eurolla. Lisäksi indeksijäädytykset, joilla normaalisti vastataan normaaliin kustannustasojen nousuun, jatkuvat ainakin vuoteen 2019 asti. Yliopistojen varsinaisen toiminnan tulos on ollut suurimmassa osaa yliopistoista alijäämäinen viime vuosina.
Yliopistojen rahoitus muodostuu pääosin julkisesta rahoituksesta. Samaan aikaan maamme talouden positiivinen kasvu vaatii yhä enemmän yliopistoilta, jotta koulutuksen ja tutkimuksen tarpeeseen kyetään vastaamaan.
– Tässä tilanteessa olisi virhe lisätä yliopistojen kustannuksia yli kantokyvyn, sanoo Somer.
Koulutus- ja tutkimusalan toimijoiden henkilöstökustannukset ovat noin 70 prosenttia kokonaiskustannuksista. Yliopistojen henkilöstömäärä on jouduttu sopeuttamaan lähes kaikissa yliopistoissa ja henkilöstön määrä on vähentynyt vuodesta 2012 yli 4000 työntekijällä.
Sivistystyönantajat toteaa, että yliopistojen toimintakyvyn, henkilöstön määrän ja toiminnan laadun varmistaminen pakottaa huomioimaan talouden realiteetit palkankorotuksissa.