Sitra: Sote-palvelujen rahoitukseen tarvitaan perusteellinen uudistus

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain rahoitusratkaisun merkitys kasvaa asiakkaan ja veronmaksajan näkökulmasta päivä päivältä.

– Valinnanvapauteen liittyvät linjaukset jäävät seuraavalle hallituskaudelle, jonne myös rahoitusratkaisu siirtyy. Asiakkaan ja veronmaksajan näkökulmasta rahoitusratkaisun merkitys kasvaa päivä päivältä, johtava asiantuntija Eveliina Huurre Sitrasta arvioi rahaston tiedotteessa.

Johtaja Antti Kivelä Sitrasta pitää parlamentaarisen työryhmän saavuttamaa yhteisymmärrystä sote-laista tervetulleena, mutta hän muistuttaa, että sote-palvelujen rahoitukseen tarvitaan perusteellinen uudistus. Hänen mukaansa vasta monikanavaisen rahoituksen purkaminen mahdollistaa nykyistä yhdenvertaisemmat palvelut, järjestelmän muuttamisen nykyistä ohjattavammaksi ja kokonaiskustannusten kasvun hillitsemisen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Sote-palveluiden rahoitusta pohtivan työryhmän on tarkoitus saada työnsä valmiiksi helmikuussa.

Sitran rahoitusmallissa palvelupaketteja

Sitran vastikään julkistamassa sote-palveluiden rahoitusmallissa palveluiden rahoitus kootaan järjestämisvastuullisten omille tileille, joita operoi Kela. Järjestämislakiluonnoksessa järjestämisvastuu on jaettu viidelle sote-alueelle. Kelan operoimien tilien avulla nykyinen, monikanavainen rahoitusmalli voidaan korvata yhdellä kanavalla, jota pitkin kaikki palveluihin käytettävä raha kulkee.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Palveluiden tuottajista ja palvelujen hinnoista sovitaan palvelupaketeilla, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut integroidaan nykyistä tiiviimmin toisiinsa. Palvelupaketeilla sote-alue tilaa palveluita tuottajilta ennalta määritellyillä hinnoilla.

Palvelupaketit tekevät Sitran mukaan järjestelmästä läpinäkyvämmän ja vertailtavamman. Niiden ansiosta palvelut voidaan jakaa asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Samalla eri puolilla maata asuvien sekä työelämässä ja työelämän ulkopuolella olevien ihmisten mahdollisuus saada palveluja tulisi yhdenvertaiseksi.

– Harkintaan pitää ottaa mukaan myös se, että avoterveydenhuollon peruspalvelut olisivat yhdenvertaisesti saatavilla kaikille kansalaisille. Ylimenokauden jälkeen esimerkiksi työterveyden sairaushuollon ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kaltaiset erillisten komponenttien asema pitää ottaa kokonaissuunnittelussa huomioon, Kivelä kertoo.

Mainos