Suomalainen tutkijaryhmä esitti tieteellisessä julkaisussaan (Environmental Research 154, 2017), että pölyn toksisuudella ja sisäilmastoon liitetyn oireilun välillä on yhteys.
Ryhmä ehdotti myös, että sisäilmaongelmaiset rakennukset tulisi seuloa toksisuustestin avulla. Kyseisen tutkimusmenetelmän luotettavuus ja käyttötarkoitus pitäisi kuitenkin vielä tarkoin selvittää, ennen kuin sen käyttöä voidaan suositella, muistuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen asiantuntijat tiedotteessaan.
Asumisterveysasetus ja sen soveltamisohjeet sallivat uusien menetelmien käytön terveyshaittojen selvittämisessä, jos niiden toimivuus ja soveltuvuus sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen on hyvin ja laajasti osoitettu.
– Julkaisussa esitetty ja muut toksisuutta testaavat menetelmät eivät vielä täytä tätä kriteeriä, muistuttaa THL:n asuinympäristö ja terveys -yksikön päällikkö Anne Hyvärinen.
– Tutkimuksen tulos on mielenkiintoinen, mutta yksi tutkimus ei vielä todista havaintoa toksisuuden ja oireilun välillä varmaksi eikä yksinään ratkaise sisäilmasto-ongelmia. Tarvitaan paitsi lisää tutkimusta myös koko aiheeseen liittyvän kirjallisuuden tarkastelua.
Jotta menetelmän toimivuutta ja soveltuvuutta voidaan arvioida, tarvitaan Hyvärisen mukaan riippumaton menetelmän validointi ja arvio siitä, mistä erilaiset toksisuutta mittaavat menetelmät kertovat ja mistä eivät.
Sisäilmaongelmissa selvitettävä epäpuhtauden lähde
Sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen pitää ensisijaisesti käyttää menetelmiä, joille on yleisesti hyväksytyt soveltuvuus- ja tulkintaohjeet. Näiden avulla voidaan tunnistaa epäpuhtauden lähteet ja kohdentaa tarvittavat korjaukset. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi rakennus- ja talotekniset selvitykset.
– Jos mitataan vain ilman tai pölyn toksisuutta, voi moni tärkeä sisäilmaongelma, kuten ilmanvaihdon puutteet, jäädä havaitsematta, muistuttaa johtaja Sanna Lappalainen Työterveyslaitoksesta.
– Jos toksisuuden mittausmenetelmät osoittautuisivat jatkossa soveltuviksi ja toimiviksi, ne voisivat olla uusi yksi työkalu muiden joukossa sisäilmastoselvityksissä ja ehkäpä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioinnissakin.
Sisäilman tai pölyn toksisuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten ulkoilman saasteet, polttoperäiset hiukkaset, kemikaalit ja rakennuksen mikrobikasvusta peräisin olevat mikrobitoksiinit. Sisäilman tai pölyn toksisuusmittaus ei näin ollen ”kerro”, mikä tai mitkä sisäilman epäpuhtauslähteet aiheuttavat näytteen toksisuuden.
Uusien menetelmien käyttöönotto edellyttää niiden laajaa ja kriittistä testaamista erilaisissa toimintaympäristöissä. Rakennuksiin liittyvien oireiden syntyyn vaikuttavat epäpuhtauksien lisäksi ilmanvaihto ja lämpöolosuhteet sekä yksilölliset tekijät.
Mikrobikasvua ja siihen liittyviä mikrobitoksiineja pidetään kosteusvauriorakennuksissa hengitystieoireiden taustatekijänä, mutta mikrobikasvun ja terveysvaikutusten syy-yhteys on edelleen epävarma. Pölyn toksisuudesta ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä sen vaikutuksesta ihmisten terveyteen.