Kuluttajaliitto kertoo, että sen asumisneuvontaan tulee jatkuvasti yhteydenottoja vuokralaisten kokemista sisäilmaongelmista. Asuinnoissa on kosteusvaurioita, näkyvää hometta, homeen hajua ja ihmiset sairastelevat.
Vuokrasopimukset ovat usein toistaiseksi voimassaolevia siten, että ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä on vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä, jolloin vuokralainen ei pääse vuokrasuhteesta eroon normaalin kuukauden irtisanomisajan jälkeen.
Lain mukaan vuokralaisella on kuitenkin periaatteessa oikeus purkaa vuokrasopimus, jos asumisesta aiheutuu hänen tai hänen perheenjäsenensä terveydelle ilmeistä vaaraa. Oikeuskäytännössä vuokralaisen näyttötaakka terveysvaarasta on kuitenkin Kuluttajaliiton mukaan asetettu korkeaksi.
– Käytännössä purkamiseen vaaditaan sisäilmatutkimuksen suorittamista, kertoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell tiedotteessa.
Vuokranantajat eivät liiton mukaan useinkaan ole halukkaita sisäilmatutkimuksen teettämiseen. Lisäksi kuntien asumisterveysviranomaisien sisäilmatutkimuksiin on kohtuuttoman pitkät jonot, eikä vuokralaisella ole aina varaa sisäilmatutkimuksen teettämiseen.
Käytännössä vuokralaiselle ei monesti jää muuta mahdollisuutta, kuin päättää vuokrasopimus lainvastaisesti ja maksaa siitä koituva sopimussakko tai vahingonkorvaus.
– Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia tulee muuttaa siten, että vuokranantajalla on velvollisuus ryhtyä selvittämään asiaa, jos on perusteltu epäily terveyshaitasta, Beurling-Pomoell esittää.
Perusteltu epäily voisi hänen mukaansa syntyä esimerkiksi näkyvän homeen, homeen hajun tai kosteusvaurion perusteella. Vuokralaisella tulisi olla oikeus purkaa sopimus, jos vuokranantaja ei täytä selvitysvelvollisuuttaan.