Europarlementaarikko Sirpa Pietikäisen (kok.) mukaan EU:ssa pitäisi uskaltaa uudistaa maataloustukirakenteita niin, että ne tukisivat ruokaketjun innovaatioita.
Pietikäisen mukaan maataloustukijärjestelmää voidaan katsoa kahdesta eri näkökulmasta.
– Jos haluamme, että meillä on kansainvälisesti maataloustuotteilla reilu ja oikea hinta, niin meillä pitäisi olla globaalisti ihan toisenlaiset maataloustuotannon, työntekijöiden, tuotantoeläinten ja biodiversiteetin pelisäännöt.
– Niin kauan kuin ei ole, niin sitä pitää jotenkin pehmentää tukijärjestelmällä, joka ei tietysti ajatuksena ole optimaalinen. Ongelma on siinä, että miten tukijärjestelmää sisältäpäin voidaan muuttaa.
Pietikäisen mukaan tukijärjestelmän muuttamista hidastavat kansalliset intressit. Monelle maalle on tärkeää, että jotain tiettyä maataloustuotannon muotoa tuetaan.
– Se sopiminen hallitusten välillä, että suunnattaisiin oikeasti kestävämpään maatalouteen rahaa, on silloin todella hankalaa.
Pietikäinen sanoo myös, että ruoka ei ole niin sanottu normaali perushyödyke. Hän huomauttaa, että ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja tällä hetkellä 1,5 maapalloa. Pietikäisen mukaan maataloustuotannon tulee muun muassa tuotantoturvallisuuden, biodiversiteetin ja eläinsairauksien näkökulmasta olla riittävän hajautettua.
– Jos me ei nyt tulleja tehdä, niin pitää jotenkin tukijärjestelmällä ohjata, että tuotamme järkeviä asioita järkevissä paikoissa.
Pietikäinen puhui aiheesta SuomiAreenassa S-ryhmän ja Marttaliiton järjestämässä Elämmekö ruokakuplassa? -paneelissa.
Paneeliin niin ikään osallistuneen ruokakulttuuriprofessori Johanna Mäkelän mukaan kotimaisesta ruuasta puhuttaessa on tärkeää myös määritellä, minkälaisia kriteereitä sille halutaan asettaa.
– On vaarallista sanoa, että kotimainen on parempaa näin yleisesti. Sitten voidaan pohtia niitä määreitä, jolla voidaan erottaa sitä jostakin muusta. Jos ruvetaan ilman mitään argumentteja sanomaan, että kotimainen on parempaa, niin siinä on enemmän kuin häivähdys nationalismia, Mäkelä sanoo.