Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok.) mukaan vihreiden tuotteiden lisäksi määritelmän saavat sijoitukset, jotka tukevat muutosta kohti hiilineutraalia ja ympäristöllisesti kestävää taloutta.
– Kohtuullisen hyvä lopputulos, joka tukee osana uuden komission Green dealia ja luvattua kestävän rahoituksen strategian jatkoa. Yksi todella merkittävä askel astuttu eteenpäin, toteaa Pietikäinen, joka oli asiassa toinen parlamentin pääneuvottelijoista.
Siirtymä hiilineutraaliin talouteen edellyttää 270 miljardin euron investointeja vuosittain pelkästään EU:ssa. Samaan aikaan maailmassa jopa 30 biljoonaa dollaria on sijoitettuna ympäristöriskisissä kohteissa.
– Siksi on tärkeää, ja historiallista, että sijoittajat saavat jatkossa tietoa investointiensa ympäristövaikutuksista. Rahoitusmarkkinoiden kannustinten muutos on todennäköisesti suurin muuttuja ilmastonmuutoksen torjunnassa, painottaa Pietikäinen.
Komissio julkisti viikko sitten esityksensä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, niin sanotusta Green Dealistä. Pietikäisen mukaan taksonomia eli kestävien rahoitustuotteiden määritelmä on yksi tärkeimpiä työkaluja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.
– Green deal on tärkeä aloite, jonka myötä EU:n odotetaan ottavan sekä sisäisesti että globaalisti vetovastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta. Merkittävimpinä esityksinä pidän ilmastolakia, olemassa olevan ilmastolainsäädännön päivittämistä, hiilitulleja, kiertotalouden seuraavaa vaihetta sekä kestävää ruokaa ja rakennuksia, sanoo Pietikäinen.
Lisäksi EU:n komissio aikoo julkistaa uuden biodiversiteettistrategian ensi vuoden maaliskuussa osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.
– Nyt on kiire, koska ympäristön raju huononeminen ei odota. Positiivista on se, että tiedämme haasteen, meillä on teknologia, resurssit ja rahat kestävän kehityksen mukaiseen elämäntapaan, sanoo Pietikäinen.
Hän sanoo olevansa järkyttynyt kasvavasta kuilusta todellisuuden ja tarvittavien toimenpiteiden sekä poliittisten sitoumusten välillä.
– Madridissa ei saavutettu sitä, mitä tarvittaisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan tai edes riittävään hillintään. Tämä on osoitus politiikan tämänhetkisestä kyvyttömyydestä. Entistä suurempi vastuu lankeaa yrityksille, kiertotalouden keinoille sekä kestävälle rahoitukselle.