Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok.) mukaan usein mietitään, voivatko kansalaiset vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Kellojen siirtelyn lopettaminen osoittaa hänen mielestään, että kansalaisilla on vaikutusta.
– Keskustelu kesäajasta ja kellojen siirtelyn lopettamisesta on lähtenyt liikkeelle jo 10 vuotta sitten. Siitä lähtien useat ihmiset ovat olleet yhteydessä poliitikkoihin ja tuoneet asiaa aktiivisesti esille keskusteluissaan. Erityisesti suomalaiset ovat olleet aktiivisia, Pietikäinen kertoo viikkokirjeessään.
Hän muistuttaa, että kellojen siirtely herättää tunteita ja on konkreettinen osa jokaisen elämää. Komissio järjesti kuulemisen, jossa 84 prosenttia eurooppalaisista vastaajista sanoi haluavansa luopua kesäajasta.
– Parlamentti vaati komissiota selvittämään kesäajasta luopumista viime keväänä, ja onneksi komissio tekikin selvityksensä nopeasti. Komission esitys eteni nopeasti ja parlamentti äänesti tällä viikolla kellojen siirtelyn lopettamisesta, Pietikäinen kertoo.
Parlamentti kannatti kellojen siirtelyn lopettamista 2021 lokakuun jälkeen.
– Tämäkin osoittaa, että kyllä ihmisten toiveita kuunnellaan. Mepit kuuntelevat ja vievät tärkeitä asioita eteenpäin. Välillä siinä kestää kauan, mutta toisinaan ne etenevät nopeammin, Pietikäinen toteaa.
Kellokysymyksen lisäksi parlamentissa oli kuluneella viikolla esillä muun muassa yhteisten kriteerien luominen vihreille finanssituotteille ja vertailuarvoille.
– Parlamentti hyväksyi neuvottelemani asetuksen, jolla luodaan yhdenmukaiset kriteerit ympäristön kannalta kestävän taloudellisen toiminnan määrittämiseksi, Pietikäinen kertoo.
Harmonisoidun tiedon ja yhteisten standardien puute hankaloittaa sijoitusten ympäristövaikutusten vertailua. Luokitusjärjestelmän ansiosta sijoittajilla ja tuottajilla on sijoituspäätöksiä tehdessään selkeämpi kuva siitä, millaista toimintaa pidetään kestävänä.
– Neuvottelijana ajoin luokittelun pohjaksi yhtenäisiä indikaattoreita, jotta sijoittajat saavat vertailtavaa ja luotettavaa tietoa investointiensa ympäristövaikutuksista. Jatkossa on tärkeää luoda kriteerit myös ympäristön kannalta kestämättömille sijoituksille, Pietikäinen painottaa.
