Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi heille akateemikon arvonimen presidentin esittelyssä maanantaina.
Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti kuudellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella tieteentekijällä. Tasavallan presidentti myöntää tieteen akateemikon arvonimen Suomen Akatemian esityksestä.
Akatemiaprofessori Sirpa Jalkanen (s. 1954) on maailman johtavia tutkijoita ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän lymfosyyttien liikkumismekanismien tutkimisessa. Hänen merkittävimpiin tutkimussaavutuksiinsa kuuluu uusien haitallisista tulehduksista ja syövän leviämisestä vastuussa olevien ”liikennemolekyylien” löytäminen ja karakterisointi.
Jalkasen johtama tutkimusryhmä on tuottanut uraauurtavia tuloksia ja innovatiivisia havaintoja, jotka ovat mullistaneet käsityksiä immunologiasta ja verisuonibiologiasta.
Jalkanen on valittu akatemiaprofessoriksi kolme kertaa, viimeksi kaudelle 2014-2018.
Jalkasen tutkimushavaintojen pohjalta on perustettu kaksi biotekniikkayritystä, jotka käyttävät hänen löytämiään molekyylejä lääkekehityskohteina. Yhteen näistä molekyyleistä kohdistuva lääke toimi erinomaisesti kliinisissä kokeissa akuutin keuhkovaurion hoidossa. Toinen lääkekehityskohde liittyy maksavaurioiden hoitoon. Kumpaankaan edellä mainittuun sairauteen ei ole toimivaa lääkettä.
Sirpa Jalkasen johtamissa tutkimusprojekteissa on koulutettu kymmeniä kansainvälisiä tutkijoita.
Sirpa Jalkanen vaikuttaa laajasti myös yhteiskunnassa ja talouselämässä. Hänen tutkimustyönsä arvostuksesta kertovat myös hänelle myönnetyt kotimaiset ja kansainväliset palkinnot.
Ilkka Hanski maailman merkittävimpiä ekologeja
Akatemiaprofessori Ilkka Hanski (s. 1953) kuuluu maailman johtaviin tutkijoihin ekologian ja evoluutiobiologian alalla.
Hanski on erityisen tunnettu ja arvostettu metapopulaatiokäsitteen ja -teorian kehittäjänä, miltä alalta hän on julkaissut lähes 200 artikkelia ja useita kirjoja.
Metapopulaatiobiologian tutkimuskohde on pirstoutuneen elinympäristörakenteen vaikutus lajien ekologiaan ja evoluutioon. Hanskin tutkimustyön erityispiirre on teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen kiinteä vuorovaikutus. Hänen vuonna 1991 aloittamansa täpläverkkoperhostutkimus Ahvenanmaalla on ainutlaatuinen ja kansainvälisesti hyvin tunnettu mallisysteemi, jonka avulla on tutkittu monia ekologian ja evoluutiobiologian keskeisiä kysymyksiä.
Hanskin johtama Metapopulaatiobiologian tutkimuskeskus Helsingin yliopistossa on ollut Suomen Akatemian huippuyksikkö vuodesta 2000 lähtien.
Hanskin tutkimus on kohdistunut myös luonnon monimuotoisuuden laajempaan merkitykseen ja suojeluun. Uusimmissa tutkimuksissaan hän on selvittänyt ihmisten asuinympäristön biologisen monimuotoisuuden vaikutusta allergioihin ja muihin tulehdusperäisiin sairauksiin.
Hanskin johtamassa huippuyksikössä on kehitetty metapopulaatiobiologiaan perustuvia työkaluja ympäristöhallinnon käyttöön, joita on hyödynnetty metsien- ja soidensuojelun sekä elinympäristön ennallistamisen kohdentamisessa. Hänen tutkimustyöllään, kirjoituksillaan ja julkisilla esiintymisillään on ollut suurta yhteiskunnallista vaikutusta.
Ilkka Hanskille on myönnetty lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä huomionosoituksia ja palkintoja. Näistä merkittävin on Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian (KVA) vuonna 2011 hänelle myöntämä Crafoord-palkinto. Sillä palkitaan Nobel-palkinnon ulkopuolelle jäävien tieteenalojen tutkijoita.
Hanski on kutsuttu maailman merkittävimpien tiedeseurojen, brittiläisen Royal Societyn ja yhdysvaltalaisen National Academy of Sciences jäseneksi.