Anttilan mukaan Suomi neuvotteli aikanaan EU-jäsenyysneuvotteluissa Etelä-Suomen maataloustuotannon turvaamiseksi oikeuden maksaa kansallista tukea maataloussektorille ns. artiklan 141-määräysten mukaisesti.
– Tämä tuki oli ja on tarkoitettu tuotannon ylläpitämiseen eikä tuotannon merkittävään kasvattamiseen, Anttila sanoo.
Anttila pelkää nyt kannattavuuskriisissä painivan maataloustuotannon puolesta.
– Saneleeko hallituksen 141- jatkohakemuksen sisällön valtion budjetin säästöpaketti eikä maataloutemme erityistarpeet ja akuutti kannattavuuskriisi? Anttila kysyy.
Teollisuuden aktiivinen lobbaus toi Anttilan mukaan Suomeen 2000- luvulla ennätysmäärän uutta sianlihantuotantokapasiteettia. Tuotannon kasvu kuitenkin aiheutti merkittävät leikkaukset 141-tukiin.
– Johtuen sianlihantuotannon erittäin heikosta kannattavuudesta sikaloita on sittemmin suljettu satoja eikä juuri kukaan suunnittele alalle uusia investointeja. Nyt sianlihan kotimainen tuotanto ei enää kata kotimaan kulutusta. Olemmekin enenevästi tuontilihan varassa, Anttila muistuttaa.
Anttilan mukaan hallitus ei näytä tiedostaneen sikasektorin vakavaa kannattavuuskriisiä ja vaatiikin alan tukien nostamista vuoden 2007 tasolle.
– EU:n tavoite ei ole lopettaa Suomesta sianlihantuotantoa! Hallituksen pitää nyt ottaa tämä tilanne vakavasti ja hakea akuutin kriisin voittamiseksi keinoja 141-artiklan mahdollisuudet täysin hyödyntäen. Liittymissopimuksemme artiklaa ei saa romuttaa, vaan jatkohakemus on toimitettava kiireesti komissiolle, Anttila vaatii.
Anttila tyrmää hallituksen aikeet aikeet siirtää maidon ja naudan tuet 141-artiklan piiristä EU:n rahoittaman CAP- tuen piiriin. Toteutuessaan tämä aiheuttaisi Anttilan mukaan noin 23 miljoonan euron vuosittaista leikkausta CAP-tuen piirissä jo olevilta tuotantosektoreilta.