Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon mukaan työelämä tulee robotisaation ja digitalisaation myötä mullistumaan tulevina vuosikymmeninä.
– Tätä ei kuitenkaan tule katsoa uhkana vaan mahdollisuuksien kautta. Ihmistyölle on aina löytynyt uusi tarve ja muoto, minkä vuoksi kehityksen jarruttaminen on väärä keino suhtautua murrokseen, Wallinheimo toteaa.
Eduskunnassa käsiteltiin maanantaina valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osaa työn murroksesta. Wallinheimo piti kokoomuksen ryhmäpuheen.
Hänen mukaansa murrokseen pitää varautua etukäteen. Tämä on huomioitava etenkin koulutuksessa, mutta yhtä lailla se vaikuttaa perhevapaiden, yritystukien, eläkkeiden kuin tietenkin verotuksen uudistamiseen.
– Työ ei lopu, vaan työtehtävät muuttuvat. Kysymys kuuluukin, pysyykö koulutus muuttuvien työsisältöjen ja -tehtävien perässä.
– Jatkossa osaaminen vanhenee entistä nopeammin. Siksi tarvitsemme koulutusjärjestelmän, joka tarjoaa meille hyvät perustaidot omaksumaan jatkuvasti uutta. Keskiössä on oltava osaaminen, ei tutkintonimikkeet.
Wallinheimon mukaan tutkintojen rinnalle tarvitaan erilaisia lyhyempiä, moduulimuotoisia koulutuksia, jotta aina ei tarvitse aloittaa kokonaista tutkintoa alusta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää Suomelle jatkuvan oppimisen uudistusta tulevalla hallituskaudella.
Byrokratialoukkuja kevennettävä
– Työn tekemisen muodot ja työsuhteet moninaistuvat, mikä edellyttää muutoksia esimerkiksi lainsäädännössä ja sosiaaliturvassa. Keskeinen muutos on alustatalous.
– Suomella on suuri potentiaali olla alustatalouden luvattu maa. Digitaalisesti tarjottuja palveluja voidaan toteuttaa globaalissa mittakaavassa. Tämä jos mikä avaa mahdollisuuksia suomalaisen osaamisen kansainväliselle kysynnälle.
Wallinheimon mukaan työn murroksesta seuraa myös yhteiskunnan tukiverkkojen uudistamistarvetta. Yhä useammalla ihmisellä työn rajapinnat hämärtyvät: olet välillä yrittäjä, työnantaja, työntekijä, työtön, osa-aikaisesti työllistetty jne.
– Työmarkkinoiden ja työelämän joustavuus lisääntyvät ja toimeentuloon liittyvät kysymykset korostuvat. Tämän vuoksi tarvitsemme laaja-alaista keskustelua sosiaaliturvasta.
Kokoomuksen esittämä yleistukimalli yhdistäisi sosiaaliturvan eri muotoja ja keventäisi byrokratialoukkuja: työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Myös osa-aikatyön mahdollisuuksia on parannettava ja yksinyrittäjyyden sosiaaliturvaa selkiytettävä.
Saatavuusharkinnan poisto
Wallinheimon mukaan ikääntyvässä Suomessa keskeistä on myös ulkomaisen työvoiman saatavuus ja merkitys hyvinvointipalveluiden turvaamisessa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poisto olisi tärkeä teko pullonkaulojen vähentämiseksi. Useat hakijat joutuvat tällä hetkellä odottamaan työlupaa 6-8 kuukautta, jopa kauemmin.
– Kaikkeen toimintaan vaikuttavana tekijänä on tarkasteltava talouskasvun toteutumista ilmastonmuutoksen ja 1,5 asteen lämpenemisrajoituksen puitteissa. Kehittyneiden maiden on vähennettävä päästöjään nopeasti. Samalla on ratkaistava kestävän toimeentulon turvaamisen haaste.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan verotuksen painopistettä tulisi siirtää ansiotuloverotuksesta ja yrittämisen verotuksesta ympäristöhaittojen verotukseen.