Maria Ermakova perehtyi väitöstutkimuksessaan syanobakteerien energia-aineenvaihduntaan ja löysi ennestään tuntemattomia reaktiosarjoja. Nämä löydöt vaikuttavat olennaisesti siihen, miten syanobakteereja muokataan puhtaan energian tuotantoon.
– Tietyissä olosuhteissa syanobakteerit kykenevät tuottamaan vetyä, joka on turvallinen ja ekologisesti puhdas energianlähde. Lisäksi syanobakteereja muokataan nykyään synteettisen biologian avulla tuottamaan hiilipohjaisia polttoaineita ja erilaisia hyödyllisiä kemikaaleja, niin teollisuuden raaka-aineiksi kuin myös arvokkaiden kemikaalien ja lääkeaineiden tuottoon, Ermakova kertoo väitöstiedotteessaan.
Typpi on yksi tärkeimmistä alkuaineista, joista elävät organismit koostuvat. Vaikka typpeä on saatavilla ilmakehässä runsain mitoin, eliöt eivät kykene käyttämään tätä inerttiä kaasua suoraan typen lähteenä. Jotkut syanobakteerilajit pystyvät kuitenkin sitomaan ilmakehän typpeä biologisesti käytettävissä olevaksi ammoniakiksi.
Rihmamaisilla syanobakteereilla tämä reaktio tapahtuu typen sidontaan erikoistuneissa soluissa, heterokysteissä, jotka sisältävät kaasumaista typpeä sitovaa nitrogenaasi-entsyymiä. Nitrogenaasi on erittäin herkkä hapelle ja heterokysteissä ylläpidetäänkin täysin hapetonta ympäristöä.
– Tutkimukseni osoitti, että valossa tapahtuva flavodiiron proteiinien katalysoima hapen pelkistyminen vedeksi on yksi tärkeimmistä mekanismeista, joilla nitrogenaasi-entsyymiä suojellaan. Ilman tätä reaktiota syanobakteerit eivät kykenisi sitomaan ilmakehän typpeä ja menettäisivät tämän kilpailuedun muihin organismeihin nähden, Ermakova kertoo.
Nitrogenaasi on tärkeä entsyymi myös biologiselle vedyntuotannolle, sillä vetyä syntyy nitrogenaasin toiminnan sivutuotteena. Tästä johtuen valossa tapahtuva hapen pelkistyminen on tärkeä reaktio vedyntuotannon kannalta ja sen löytyminen on olennainen askel kohti teollista vedyntuotantoa syanobakteerien avulla.
– Tieto siitä, minkälaisiin reaktioihin elektroneja solujen sisällä ohjataan, auttaa ratkaisevasti kehittämään syanobakteereita, joilla on haluttuja ominaisuuksia ja jotka kykenevät tuottamaan useita arvokkaita lopputuotteita käyttäen raaka-aineinaan vain valoa, vettä ja hiilidioksidia.
Energiahukkaa ehkäistään kasvuolosuhteita säätelemällä
Kasveilla fotorespiraatio johtaa viljelysatojen huomattaviin tuotannonmenetyksiin. Fotorespiraatiossa hiilidioksidia sitova entsyymi reagoi hiilidioksidin sijasta hapen kanssa, minkä seurauksena muodostuu solulle myrkyllisiä yhdisteitä.
– Olen osoittanut, että nämä reaktiotiet löytyvät myös syanobakteereista, mutta niiden toiminta voidaan ehkäistä kasvuolosuhteita säätelemällä, Ermakova toteaa.
Syanobakteerien flavodiiron proteiinit pelkistävät happea käyttämällä yhteyttämisessä muodostuneita pelkistäviä NADPH-molekyylejä. Ensisilmäyksellä tämä näyttäisi olevan täysin energiaa hukkaava prosessi, mutta Ermakova osoitti proteiinien olevan elintärkeitä syanobakteerien luonnonvaraiselle selviytymiselle.
– Pilvien ja veden liikkeiden ansiosta syanobakteerit altistuvat päivän aikana suurille ja nopeasti vaihtuville valointensiteetin muutoksille. Ne syanobakteerit, joilta flavodiiron proteiinit puuttuvat, kuolevat pian vaihtelevissa valo-olosuhteissa.
MSc Maria Ermakovan väitöskirja Oxygen photoreduction in cyanobacteria tarkastetaan perjantaina 13. maaliskuuta Turun yliopistossa.