Kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra vaatii kaikkia mahdollisia toimia afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi. Hänen mukaansa Suomen villisikakantaa on samalla pienennettävä määrätietoisesti.
Suomen ensimmäinen afrikkalaisen sikaruton löydös tehtiin 30. heinäkuuta kuolleista villisian porsaista Virolahden Vaalimaalla. Ruokavirasto on perustanut tartuntavyöhykkeen, joka kattaa Virolahden ja Miehikkälän sekä Lappeenrannan eteläosia.
Kopra kertoo keskustelleensa tilanteesta pääministerin ja ministereiden kanssa.
– Tilanne on Kaakkois-Suomessa vakava, ja tauti on saatava pysäytettyä nopeasti. Torjuntatoimet ovat välttämättömiä, ja tässä tilanteessa on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta tauti ei leviä uusille alueille. Samalla on muistettava, että rajoitusten vaikutukset kohdistuvat ensimmäisenä kaakkoissuomalaisiin viljelijöihin, metsänomistajiin ja pienyrittäjiin, Kopra sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotteessa.
Kopran mukaan yhteiskunnan on torjuttava tautia tehokkaasti, mutta samalla arvioitava, miten rajoituksista aiheutuvat kohtuuttomat taloudelliset menetykset voidaan ottaa huomioon.
Hän muistuttaa hallituksen helpottaneen villisian metsästystä sallimalla muun muassa pimeänäkölaitteiden ja keinovalon käytön. Ruokavirastolle on osoitettu lisärahoitusta torjuntavalmiuden vahvistamiseksi.
Kopran mielestä toimia on jatkettava, jotta villisikojen määrä vähenee nykyisestä.
– Tavoitteena tulee olla nykyistä selvästi pienempi villisikakanta. Minnekään Suomeen ei pidä syntyä pysyviä tai liian tiheitä villisikakeskittymiä, sillä ne kasvattavat merkittävästi eläintautien leviämisen riskiä, Kopra sanoo.
Kopra pitää Ruokaviraston määrittelemää tartuntavyöhykettä tässä vaiheessa perusteltuna. Rajauksen on hänen mukaansa kuitenkin perustuttava jatkuvaan asiantuntija-arvioon.
Hän huomauttaa villisikojen voivan liikkua kymmeniä kilometrejä ja kuvailee aluetta Suomen villisikatiheimmäksi. Kopran mukaan riittävän laaja kertarajaus voi aiheuttaa elinkeinoille vähemmän haittaa kuin vyöhykkeen jatkuva laajentaminen.
Rajoitusten pitäisi hänen mukaansa olla porrastettuja ja määräaikaisia. Ruokaviraston tulisi samalla kertoa selkeästi, millä edellytyksillä niitä voidaan myöhemmin keventää.
Kopra korostaa lisäksi Ruokaviraston resurssien merkitystä. Viraston on pystyttävä käsittelemään näytteet, tarkastukset ja lupa-asiat nopeasti, jotta torjuntatoimet eivät viivästy.