KKV:n torstaina julkistaman selvityksen mukaan nykyinen sääntelyjärjestelmä vahvistaa alan johtavien toimijoiden asemaa. Esimerkiksi uusien päivittäistavarakaupan suuryksiköiden perustaminen on tehty erityissääntelyllä lähes mahdottomaksi, vaikka ne ovat olennainen osa nykyaikaista kauppakilpailua.
– Jos kaupan sijainnin sääntely tai kuntien tonttipolitiikka ei anna tilaa päivittäistavarakaupan kilpailulle, muutkin yhteiskunnan toimet kilpailullisuuden lisäämiseksi jäävät osin vaikutuksettomiksi, selvityksessä todetaan.
Viraston mukaan maankäyttö- ja rakennuslain viimeisin uudistus vuonna 2011 on johtanut siihen, ettei päivittäistavara-kaupan suuryksiköitä voida käytännössä sijoittaa keskusta-alueiden ulkopuolelle.
Keskusta-alueet on kuitenkin useimmiten rakennettu jo niin täyteen, ettei niistä löydy sopivia tontteja uusille kaupan suuryksiköille. Jos tontteja onkin, ne ovat usein jo johtavien toimijoiden omistuksessa ja joka tapauksessa kalliimpia perustaa ja ylläpitää kuin jo olemassa olevat kaupan suuryksiköt.
KKV:n teettämän sijaintipaikka-analyysin mukaan Uudellamaalla on potentiaalisia sijaintipaikkoja myös kaupan suuryksiköille, mutta ne sijaitsevat pääosin keskustojen ulkopuolella, eikä kaavoitus mahdollista niille rakentamista.
Vain pieni osa liikepaikoista kilpailutetaan
Selvityksen mukaan valtaosa kuntien liiketonteista luovutetaan harkinnanvaraisesti tai neuvottelumenettelyn kautta, kilpailuttamalla luovutetaan vain noin joka kymmenes liiketontti.. Suurin ongelma on ajattelumalli, jossa kahden toimijan katsotaan riittävän kilpailun turvaamiseen.
Erityisesti pääkaupunkiseudulla suurissa kaupan hankkeissa käytettävät niin kutsutut suunnitteluvaraukset ovat esimerkki ei-kilpailullisesta liiketonttien luovutustavasta.
Suunnitteluvarausten ja yleensäkin harkinnanvaraisten menetelmien epäillään yleisesti suosivan päivittäistavarakaupan suuria toimijoita. Jos epäily vielä yhdistyy havaintoihin johtavien toimijoiden osallistumisesta erilaisten suunnittelu- tai infrastruktuurikustannusten maksamiseen, alalle tulon kynnys nousee edelleen.
Yleisesti ottaen tontinluovutusmenettelyihin liittyvä läpinäkyvyyden puute palvelee sääntelyn parhaiten tuntevien johtavien toimijoiden etuja. Läpinäkyvyyden lisääminen onkin keskeinen kehittämiskohde maankäyttöä koskevassa kunnallisessa päätöksenteossa.