Kyseessä on kolmas peräkkäinen vuosi, kun koivu kukkii vaatimattomasti. Lähes 40-vuotisen norkkoseurannan aikana vastaavaa ei ole aikaisemmin havaittu.
Myös kuusi kukkii suuressa osassa maata keskimääräistä heikommin.
– Koivun heikon kukinnan taustalla on monia syitä. Kukinnan määrään vaikuttavat esimerkiksi kukkimista edeltävien kasvukausien sääolot, koivujen fysiologinen tila ja erilaisten kasvupaikkojen ominaisuudet, kertoo tutkija Tatu Hokkanen Luonnonvarakeskus Lukesta.
Kosteilla kasvupaikoilla paremmin viihtyvät hieskoivut näyttävät tänä keväänä kukkivan selvästi runsaammin kuin rauduskoivut, joiden kukinta on jäämässä hyvin heikoksi.
Koivun siitepölyä voi levitä maahamme kaukokulkeumana etelänpuoleisten ilmavirtausten mukana, mikä saattaa lisätä koivuallergikkojen oireilua. Kaukokulkeuma ehtii maahamme yleensä viimeistään huhtikuun puolivälissä, pari kolme viikkoa ennen kotimaisten koivujen kukinnan alkamista.
Huonojen siemenvuosien seurauksena kuusen siemenvarastot ovat Luen mukaan huolestuttavasti vähentyneet eikä merkittävää parannusta tilanteeseen ole odotettavissa tänäkään vuonna. Silmuanalyyseihin perustuen kuusen kukinta on tänä keväänä enimmäkseen heikohkoa. Lounais-Suomessa ja paikoitellen muuallakin Etelä-Suomessa kuusi voi kukkia runsaammin.
Keväällä 2017 variseva männyn siemensato on suurimmassa osassa Suomea hieman keskinkertaista heikompi. Eniten käpyjä esiintyy Etelä-Suomessa ja länsirannikolla.
Alustavan ennusteen mukaan keväällä 2018 on odotettavissa runsas männyn siemensato Etelä-Suomeen ja mahdollisesti myös Keski-Suomeen. Sen sijaan maan pohjoisosassa sadon ennustetaan jäävän heikonpuoleiseksi.
Silmuanalyysien perusteella männylle voi ennakoida tänä keväänä kohtuullisen runsasta kukintaa Lappiin.