Kotimaisen ICT-alan edunvalvoja FiCom arvostelee kovin sanoin pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen hanketta digitaalisen henkilöllisyyden kehittämiseksi.
Taustalla on hallitusohjelmassa mainittu tavoite edistää sähköistä tunnistautumista ja toimivien tunnistusratkaisujen kehittämistä. Valtiovarainministeriön johtamaa hanketta on valmisteltu koko hallituskauden ajan.
Huolena on, että muutoksen myötä valtio ottaisi käytännössä markkinat haltuunsa ja jättäisi markkinaehtoiset toimijat sen ulkopuolelle.
Lausuntopalautetta saapui kymmeniltä järjestöiltä, yrityksiltä ja myös SDP:n puoluehallitukselta. Suomessa vahva sähköinen tunnistautuminen on perustunut tähän asti yksityisten palveluntarjoajien tarjoamiin tunnisteisiin, kuten pankkitunnuksiin. SDP:n mukaan nykytilassa on ”tämän päivän vaatimusten näkökulmasta myös merkittäviä puutteita”.
– Sähköinen tunnistautuminen on ollut sidoksissa asiakkuuteen, eivätkä nämä asiakkuudet ole olleet yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Tätä on pyritty korjaamaan lainsäädännössä asetetuilla velvoitteilla, mutta tilanne ei edelleenkään ole näiltä osin tyydyttävä. Nykyisen järjestelmän laajentaminen myös esimerkiksi vasta Suomeen muuttamassa olevien ulkomaalaisten sähköiseen asiointiin olisi haasteellista, SDP:n puoluehallitus kommentoi.
Haasteena on, ettei yksittäinen henkilö voi päättää sitä, mitä tietoja hänestä lähetetään eteenpäin. Nykyinen ratkaisu on myös vahvasti kansallinen, eikä toimi yhtä hyvin rajat ylittävässä asioinnissa.
Kielletty valtiontuki?
FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa muistuttaa hallituksen tuoneen edellisen kerran oman järjestelmänsä eli kansalaisvarmenteen kymmenisen vuotta sitten. Hintavaa hanketta on pidetty epäonnistuneena, sillä se ei ole juurikaan kiinnostanut kansalaisia.
– Nyt valtio yrittää jälleen. Perusteena on käytetty erityisryhmien tunnistautumista. Alaikäisten ja maahanmuuttajien sähköinen tunnistaminen on hankalaa. Syy hankaluuteen on muussa kuin tunnistamiseen liittyvässä lainsäädännössä, ei teknologiassa, Elina Ussa sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa muutos uhkaa romuttaa nykyiset markkinat. Tavoitteet voitaisiin saavuttaa helpommin ja kustannustehokkaammin yhteistyöllä nykyisten tunnistuspalveluntarjoajien kanssa.
Tuoreen Traficomin ja KKV:n selvityksen mukaan kansalaiset ovat pääosin tyytyväisiä nykyisin tarjolla oleviin vahvoihin sähköisiin tunnistusvälineisiin eivätkä kaipaa uutta järjestelmää. Myös rajat ylittävä tunnistaminen on ratkaistavissa kansalaisvarmennetta korottamalla.
– Ongelmaa ei siis ole. Tunnistuspalveluiden saatavuus tai saavutettavuus eivät ole peruste valtion välineelle, Ussa painottaa.
Valtiovarainministeriö nosti aiemmassa arviomuistiossaan kilpailuneutraliteettiin liittyviä ongelmia hyvinkin voimakkaasti esiin. Ussa ihmettelee, miten nämä arviot saattoivat kadota puoli vuotta myöhemmin julkaistussa arviossa.
FiComin näkemyksen mukaan valtion tunnistusvälineen luomisessa ei ole kyse julkisen vallan käytöstä vaan taloudellisesta toiminnasta, joten toimintaan liittyy merkittävä riski kielletystä valtiontuesta.
– Valtion tunnistusvälineen luominen johtaa määräävän markkina-aseman syntymiseen. Tunnistusvälineen luominen ei täytä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun edellytyksiä, Elina Ussa toteaa.