Sienestämässä ollut Pekka Vallimies poimi Lieksan Löpönvaaralta ruosteisen ja oudon painavan murikan. Toisin kuin malmilohkareista ruosteen alta paljastui harmaata metallia.
Vallimies lähetti näytteensä GTK:lle, jossa kesän jatkuneissa tutkimuksissa pystyttiin varmistamaan, että kyseessä on Suomen 14. meteoriitti ja ensimmäinen Suomesta löydetty rautameteoriitti. 1800-luvun alussa käynnistyneen raportoinnin aikana Suomesta oli tätä aiemmin löydetty 13 meteoriittia.
Vuosittain etenkin suoraan GTK:n kansannäytetoimistolle tulee aktiivisilta malmiharrastajilta ja tavallisilta kansalaisilta tunnistettavaksi useita kymmeniä meteoriitiksi ehdotettuja kivinäytteitä. Meteoriitti on kuitenkin kyseessä poikkeuksellisen harvoin – edellinen meteoriitiksi varmistunut näyte tunnistettiin GTK:lla vuonna 1980.
Tähän mennessä tutkimuksissa kertynyt aineisto on lähetetty kansainväliselle meteoriittikomissiolle rekisteröimistä varten nimiehdotuksella Lieksa. Rautameteoriitti sijoitetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Helsingin Kumpulan kartanon meteoriittikokoelmaan, jossa ovat lähes kaikki muutkin Suomesta löytyneet meteoriitit.
Meteoriitit ovat avaruudesta maanpinnalle pudonneita kiviä ja raudankappaleita. Lähes kaikki meteoriitit ovat Marsin ja Jupiterin välissä kiitävien asteroidien palasia.
Lieksan meteoriitti on asteroidin kappale. Nämä meteoriitit ovat jäänteitä aurinkokunnan syntyajoilta. Suomen kallioperän vanhimmatkin kivet ovat noin tuhat miljoonaa vuotta nuorempia.
Maapallolta on rekisteröity meteoriitteja yli 65 500 kappaletta. Niistä rautameteoriitteja on yli 1 100 kappaletta.
Tulevaisuudessa meteoriitit voivat olla todellisia malmilohkareita, sillä asteroidien malmivarantojen hyödyntämistä ollaan kansainvälisesti jo suunnittelemassa. Rautameteoriittien metallissa on merkittäviä määriä esimerkiksi kultaa ja platinaryhmän metalleja.