Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov arvioi, että länsimaiden pitkään jatkunut valtakausi maailmassa päättyy, ja länsi myös tietää sen.
– Historiallinen länsi hallitsi maailmaa 500 vuoden ajan. Ei ole epäilystäkään, että tämä aikakausi lähenee loppuaan, ja länsi tajuaa sen. Länsi takertuu asemaansa, josta se on saanut nauttia, ja yrittää painaa keinotekoisesti jarrua, vaikka maailma objektiivisesti tarkasteltuna kulkee kohti moninapaisuutta, Lavrov kirjoittaa Venäjän ulkoministeriön sivuilla.
Pitkässä englanninkielisessä tekstissään hän käy läpi keinoja, joilla länsi hänen mukaansa pyrkii levittämään omaa liberaaliin demokratiaan nojaavaa hallintatapaansa kaikkialle maailmaan piittamaatta siitä, että muualla ei aina haluta ottaa vastaan tätä tapaa.
Lavrov katsoo, että EU:ssa valtaa käyttää pieni Venäjän-vastainen vähemmistö. Tästä saatiin esimerkki juhannuksena EU-huippukokouksessa Brysselissä, jossa Venäjää käsiteltiin, hän sanoo.
– Angela Merkel ja Emmanuel Macron esittivät, että Vladimir Putinin kanssa järjestettäisiin tapaaminen, mutta idea tapettiin ennen kuin se näki päivänvalon, Lavrov sanoo.
Merkel on Saksan liittokansleri, Macron Ranskan presidentti ja Putin Venäjän presidentti. Lehtitietojen mukaan Venäjä-kokousta vastustivat tiukimmin ne EU-maat, jotka sijaitsevat Venäjän lähellä, kuten Puola ja Liettua.
Lavrovin mukaan EU–Venäjä-kokousta valmisteltiin myös Genevessä kesäkuun puolivälissä, kun Putin tapasi Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin.
– Mutta Baltian maat ja Puola katkaisivat tämän ”koordinoimattoman” yrityksen, jota ajoivat Berliini ja Pariisi. Ja Ukrainan ulkoministeriö selitti saksalaisille ja ranskalaisille oman hallituksensa toimia, Lavrov harmittelee.
Hänen mukaansa länsimaat eivät ymmärrä, että Venäjä puolustaa omia etujaan ja että se tekee sopimuksia ulkomaisten kumppaniensa kanssa ”tasa-arvoiselta pohjalta”. Hän arvioi, että länsi ei ole ottanut tosissaan Venäjän vaatimuksia.
– Tämä pitää sisällään länsimaiden hysteerisen vastauksen, kun Moskova puolusti venäläisten etuja vuonna 2014 Ukrainan verisessä vallankumouksessa, jota tukivat Yhdysvallat, Nato ja EU.
Länsimaissa ei allekirjoiteta tätä Lavrovin näkemystä Ukrainan vallanvaihdon syistä.
Lavrov ihmettelee, miksi Venäjää syytetään aggressiivista toimista oman maansa rajojen ulkopuolella.
– Tällä tavalla he kohtelevat Moskovaa, jonka tavoitteena on vastustaa ääriradikaalien ja uusnatsien toimintaa lähialueillaan. Venäläisten ja muiden vähemmistöjen oikeuksia leikataan, ja venäjän kieli samoin kuin venäläinen koulutus ja kulttuuri kitketään pois. He (länsimaat) eivät myöskään pidä siitä, että Venäjä puolustaa maita, joista on tullut lännen uhkapelien uhreja, jotka ovat terrorismin kohteena ja joissa valtio on vaarassa romahtaa. Näin kävi muun muassa Syyriassa, Lavrov kirjoittaa.