Toimikeskushenkilöjärjestö STTK:n Porin SuomiAreenalla järjestämässä Elääkö Suomi-neito palkalla, pääomilla vai perustulolla? -paneelissa keskusteltiin yhteiskuntasopimuksesta, jonka yhtenä merkittävänä tavoitteena on saada aikaan viiden prosentin kilpailukykyloikka.
– Iso kysymys on, pystymmekö me vaihtamaan työstä toiseen niin nopeasti kuin on tarvis. Kun teknologian kehitys laukkaa, meidän täytyy päivittää omaa toimenkuvaamme. Olemmeko siihen valmiita ja antaako meidän järjestelmämme siihen riittävästi mahdollisuuksia ja joustavuutta, kysyi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n johtaja Matti Apunen.
– En minäkään vaadi irtisanomissuojan täydellistä romuttamista. Olennaista on se, mitä me teemme muutoksen hetkellä. Työttömyysturvasta pitäisi tulla enemmän muutosturvaa.
Apusen mukaan muutosturvan pitää olla siinä alkuvaiheessa voimakasta ja jopa parempaa kuin tällä hetkellä.
– Mutta se ei voi jatkua niin pitkään kuin se tällä hetkellä jatkuu. Työllistymisen mahdollisuudet heikkenevät suorassa suhteessa siihen, miten pitkään työttömyys on jatkunut.
– Minä kaipaan tällaista tanskalaista mallia; hyvin voimakas, lyhytkestoisempi työttömyysturva.
Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Leena Mörttinen oli Matti Apusen kanssa samoilla linjoilla.
– Se on juurikin näin. Meiltä löytyy läheltä loistavia malleja siitä, miten tämä on voitu toteuttaa niin, että sille työpaikkansa menettävälle ihmiselle löytyy tukea.
Mörttinen korosti, että työmarkkinajoustojen parantaminen ja irtisanomissuojan heikentäminen parantaisi työpaikkojen tarjontaa.
– Sen helpompaa on palkata mitä helpompaa on irtisanoa ja silloin myös sen ihmisen on helpompi löytää uusi työpaikka. Mutta sille työpaikkansa menettävälle ihmiselle täytyy olla jonkinlainen puskuri. Tanskan malli on hyvä esimerkki.
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja, vihreiden entinen puheenjohtaja Anni Sinnemäki muistutti Tanskan valtion antamista resursseista työmarkkinajärjestelmälleen
– Tanskassa työelämän joustot ovat vapaat ja irtisanominen hyvin vapaata, mutta toisaalta julkinen valta satsaa paljon resursseja ihmisten koulutukseen ja turvaan. Tanskassa ei koskaan käy niin kuin nyt Suomessa, että uuden yrityksen perustamiseen tarkoitettu starttiraha tai palkkatukimäärärahat loppuisivat.
”Muutosturvaa kohennettava”
Hallitus tekee työelämän osapuolille 30. heinäkuuta 2015 mennessä ehdotuksen yhteiskuntasopimukseen sisältyvistä toimista, joilla tavoitellaan yksikkötyökustannusten alentamista viidellä prosentilla sekä muutosturvasta ja siihen liittyvästä koulutusmallista. Hallitus odottaa työelämän osapuolien sitoutuvan kattavasti yhteiskuntasopimukseen 21. elokuuta 2015 mennessä.
Mikäli työelämän osapuolet hyväksyvät hallituksen esityksen ja toimet ovat mitattavissa maaliskuussa 2017, hallitus luopuu päättämistään ehdollisista säästöistä ja veronkorotuksista.
– Minä en näe, että meillä on eväitä yhteiskuntasopimuksen synnyttämiselle, ellei muutosturvaan ja palvelusuhdeturvaan tule kohennusta, sanoi STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
– Kaikki keskustelee yhteiskuntasopimuksesta ikään kuin se olisi merkittävä Pandoran laatikko, jolla kaikki ratkeaa. Se sopimus, jota nyt ollaan värkkäämässä, on puhdas työmarkkinasopimus.
Palola korosti, että yhteiskuntasopimusta ei synny pelkästään työaikaa pidentämällä.
– Minä en sulje mitään elementtejä pois, mutta siellä pitää olla ehdottomasti muutosturvaan liittyvät asiat, eli millä tavalla voidaan tukea henkilöstöä, joka on muutoksen kourissa. Myös palvelusuhdeturva-asiat ovat tärkeitä.