Euroopan unionia koskevaan päätöksentekoon liittyy Suomessa selviä puutteita, kertoo Sitran uusi selvitys.
Selvityksen mukaan päätösten kansallinen valmisteluvaihe ei ole avointa. Eduskunta käsittelee EU-asiat pitkälti suljettujen ovien takana valiokunnissa täysistunnon sijaan.
Tämän vuoksi EU-lainsäädäntöprosessista saa usein tietoa vasta kun hallitus esittää eduskunnalle Suomen jo muodostetun kannan Euroopan komission valmistuneeseen säädösehdotukseen.
– Kansalaisen on vaikea seurata Suomen kannanottoja ja Suomen osallistumista EU-lainsäädäntöprosessin vaiheisiin. Siksi Suomenkin EU-päätöksenteossa voitaisiin harkita kaikille avoimia kuulemisia, kuten Euroopan komissiossa tehdään, sanoo Sitran yliasiamies ja entinen EU-komissaari Jyrki Katainen tiedotteessa.
Yllä olevat näkemykset perustuvat Sitran selvitykseen Miten EU-lainsäädännöstä päätetään Suomessa. Se pyrkii läpivalaisemaan Suomen EU-lainsäädäntöprosessin ja kartoittamaan, miten siihen voi vaikuttaa.
– On yleinen käsitys, että Suomi olisi avoimuuden mallimaa, ja EU taas suljettu. Selvityksestämme käy kuitenkin ilmi, että EU:lla itsellään on monia pyrkimyksiä lisätä päätöksenteon avoimuutta, siinä missä Suomen EU-lainsäädäntöprosessi onkin yllättävän suljettu, sanoo Sitran johtava asiantuntija Lea Konttinen.
EU:n tasolla lainsäädännön etenemistä voi seurata verkkopalveluista, kansalaiset voivat osallistua kuulemisiin ja Euroopan parlamentin valiokuntien toiminta on avointa. EU on myös lobbauksen suhteen toistaiseksi Suomea läpinäkyvämpi.
Osallistumis- ja avoimuuspuutteiden lisäksi Sitran selvitys osoittaa, ettei Suomi vaikuta EU-agendaan vahvasti varhaisessa vaiheessa. Virallinen vaikuttaminen tapahtuu pääasiassa vasta säädösehdotusten käsittelyssä.
– Ennakkovaikuttaminen on enemmän henkilöriippuvaista kuin koordinoitua. Eduskunnan ja valtioneuvoston yhteiseltä aloitteelliselta EU-agendan muodostukselta puuttuvat rakenteet. Tästä syystä ei ole myöskään läpinäkyvää, miten vaikuttamista tehdään, sanoo tutkija Laura Nordström.