Mitä pidemmälle sote- ja maauudistuksen yksityiskohtien valmistelu on edennyt, sitä hankalammaksi valtion budjettiin perustuva rahoitusmalli on osoittautumassa maakuntien itsehallinnon, päätöksenteon läpinäkyvyyden ja kannustimien kannalta, arvioi Timo Reina Kajaanissa tiistaina.
– Maakuntien mahdollisuus omien varojen keräämiseen onkin tärkeä selvittää perusteellisesti ja kiihkottomasti uudistuksen seuraavaa vaihetta varten, Reina jatkoi.
Eduskunnassa olevan hallituksen esityksen mukaan maakuntien rahoitus tulisi käytännössä kokonaan valtion budjetista. Reina huomauttaa, että kansainvälisten vertailujen mukaan paikallis- ja aluehallinnolla on yleensä vähintäänkin osittainen omaan verotusoikeuteen perustuva rahoitus. Suomi joutuukin tekemään maakuntien tulopohjaa koskevan varauman Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaan.
Reina muistutti myös, että samalla merkittävä osa verotuloja siirtyy kunnallisen itsehallinnon piiristä osaksi valtion budjettitaloutta.
– Maakunnan omien varojen puuttumisen vuoksi myös kannustimet toiminnan tehostamiseen ovat jäämässä vähäisiksi. Se vaarantaa uudistukselle asetettuja kustannusten hillinnän tavoitteita eikä palvele julkisen talouden kokonaisuuden etua.
– Maakunnat joutuvat myös varsin tiukkaan valtion ohjaukseen taloudesta ja investoinneista päätettäessä. Tämä saattaa aiheuttaa jännitteitä sekä maakunnan ja valtion, mutta myös kuntien ja maakuntien yhteistyöhön, Reina arveli.
Hänen mukaansa vaihtoehtoiset tavat toteuttaa maakuntien omien varojen kerääminen ovat jääneet uudistuksen valmistelussa ja julkisessa keskustelussa varsin vähälle huomiolle. Myöskään maan hallitus ei ole vielä käynnistänyt linjaamaansa, maakuntien verotusoikeuden toteuttamiseen liittyvää selvitystä.
Tämän vuoksi Kuntaliitto, Kuntarahoitus, Keva, KT Kuntatyönantajat ja Avainta ry. ovat päättäneet tilata Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoululta selvityksen tulevien maakuntien rahoitusjärjestelmästä.
– Tutkimushankkeen tavoitteena on hahmotella, minkälainen järjestelmä sopii parhaiten tulevien maakuntien toiminnan rahoittamiseksi Suomessa. Hankkeessa tarkastellaan erityisesti maakuntien omien varojen malleja, kun huomioidaan maakuntien itsehallinto, taloudellinen tehokkuus ja kannustinvaikutukset. Hankkeessa selvitetään myös millä eri tavoilla itsehallinnollisten alueiden rahoitus on toteutettu eri maissa, etenkin Pohjoismaissa, Reina kertoi.
Selvitys julkaistaan vuoden loppuun mennessä.