Selvityksen mukaan Suomessa on monimuotoista arktiseen öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan ja arktiseen liikennöintiin liittyvää osaamista, esimerkkeinä mekaaninen öljyntorjunta jäissä ja kylmissä olosuhteissa, talvimerenkulku ja siihen liittyvä huoltoinfrastruktuuri, arktiseen liikennöintiin soveltuvien aluksien ja jäänmurtajien suunnittelu ja rakentaminen sekä sää- ja jääpalvelut.
– Suomella on vankkaa osaamista öljyntorjuntavalmiuden ylläpidosta ja öljyntorjunnasta Itämerellä, mitä voi hyödyntää arktisen ympäristön suojelemiseksi haastavissa oloissa, selvityksessä kehutaan.
Varsinaisen öljyntorjuntaosaamisen lisäksi arktiseen toimintaan liittyvillä tukipalveluilla on merkittävät kaupalliset mahdollisuudet.
Vireillä on myös useita kilpailevia arktisen öljyntorjunnan osaamiskeskushankkeita, esimerkiksi Norjassa ja Pohjois-Amerikassa.
– Mikäli arktisen öljy- ja kemikaalivahinkojen osaamiskeskus perustettaisiin Suomeen, sen tulisi erottautua olemassa olevasta tarjonnasta ja mahdollistaa hyvin monipuolinen testaaminen. Osaamiskeskuksen olisi erottauduttava jo olemassa olevasta kilpailusta ja tarjota ylivertaisia sekä ainutlaatuisia palveluja, selvityksessä sanotaan.
Erottautumisessa keskeisessä roolissa on luonnonjäätä käyttävä täyden mittakaavan testausallas, jonka alustaviksi investointikustannuksiksi selvityksessä arvioitiin 22 miljoonaa euroa.
Mikäli osaamiskeskushankkeessa päätetään edetä, seuraavaksi pitäisi aloittaa hankkeen käynnistämisprojekti. Sitä varten voidaan perustaa yhtiö tai vaihtoehtoisesti jonkun selvityksessä ehdotetun sijaintipaikkakunnan – esimerkiksi Kemi, Oulu, Kalajoki, Kokkola, Pori tai Rauma – kehitysyhtiö voisi lähteä viemään hanketta eteenpäin.
Selvitystyön rahoittivat TEM, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö ja sisäministeriö. Selvityksen toteutti Neste Jacobs Oy.