Esimerkiksi tippuritartuntoja todettiin viime vuonna ennätysmäärä, lähes 600. Tämä on 181 tartuntaa enemmän kuin edellisvuonna, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL:n Tartuntataudit Suomessa 2017 -raportista.
THL:n mukaan todettujen tippuritapausten määrän kasvuun on useita syitä. Nykyisin käytössä oleva yhdistelmätesti on tehostanut tartuntojen havaitsemista, kun samalla testillä voidaan todeta sekä klamydia- että tippuritartunta.
Seksitautien riskiä lisäävät suojaamaton seksi sekä useat seksipartnerit. Raportin mukaan tippurin lisäksi myös klamydiatartunnat ovat lisääntyneet, mutta viime vuonna niiden kasvutahti hidastui.
Viime vuonna hepatiitti A -tapauksia ilmoitettiin lähes 30. Tartunnoista kolmannes liittyi Euroopassa kesällä 2016 alkaneisiin epidemioihin miehillä, joilla on seksiä miesten kanssa. Suomessa miehet, joilla on miesten välistä seksiä, saavat hepatiitti A- ja B -rokotuksen ilmaiseksi julkisessa terveydenhuollossa.
Suolistoinfektioita likaisesta vedestä
Suolistoinfektioissa raportoidut kryptosporidioositartunnat lisääntyivät selvästi (250 tapausta) aiempiin vuosiin verrattuna. Määrä on yli kymmenkertainen 2010-luvun alkuun verrattuna. Tartunnat lisääntyivät erityisesti Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä.
Cryptosporidium on herkästi leviävä alkueläin, joka tarttuu ulosteen välityksellä saastuneesta juomavedestä, uimavedestä tai elintarvikkeesta tai kosketuksessa tartunnan saaneeseen ihmiseen tai eläimeen. Tartunnan yleisin oire on vesiripuli.
Myös puutiaisaivokuumetta (TBE) todettiin enemmän kuin aiemmin, 82 tapausta. Määrä on lisääntynyt jo useamman vuoden ajan.
Mikrobilääkeresistenssi lisääntyvä ongelma
Mikrobilääkeresistenssi eli lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien aiheuttamat tartunnat ja tautitapaukset ovat merkittävä maailmanlaajuinen ongelma. Suomessa MRSA-tartuntoja (1435 tapausta) oli viime vuonna vähemmän kuin edellisvuonna, mutta lasten MRSA-tartunnat lisääntyivät.
Mikrobilääkeresistenssin jatkuva lisääntyminen on yksi tulevaisuuden suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista.
– Bakteerien vastustuskyky kehittyy jatkuvasti, jolloin antibioottien teho heikkenee. Mikrobilääkeresistenssin torjunnassa terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli. Antibiootteja tulisi määrätä harkiten ja lääkkeiden tulisi olla mahdollisimman tarkasti kohdennettuja tiettyihin bakteereihin. Lisäksi antibioottien käyttöä eläimillä tulisi vähentää, sanoo ylilääkäri, THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkö Taneli Puumalainen.
Hengitystieinfektioissa talven 2016–2017 influenssaepidemian huippu sijoittui normaaliin tapaan vuodenvaihteeseen. Valtavirukseksi nousivat influenssa A (H3N2) -alatyypin virukset, joiden määrä väheni vasta toukokuun lopulla. Influenssakausi 2017–2018 käynnistyi viime syksynä normaalia aikaisemmin.